Suunnistuskartat ovat vuosien saatossa tarkentuneet ja mittakaava suurentunut. Esimerkiksi ensimmäisissä MM-kilpailuissa kartat olivat 1:20 000 mittakaavassa, ja nykyisin matkasta riippuen 1:4 000, 1:5 000, 1:10 000 tai 1:15 000. Suunnistuskartta tehdään 1:15 000 kartaksi, josta se suurennetaan 1:10 000 kartaksi tarvittaessa. Näin kartasta tulee sopivasti yleistetty ja luettava.
Nykyisin sprintissä käytetään kartan mittakaavaa 1:5 000 tai 1:4 000, keskimatkalla (ja viestissä) mittakaava 1:10 000 ja pitkällä matkalla pääsääntöisesti 1:15 000. Mitä suurempi mittakaava on, sitä helpompi karttaa on hahmottaa ja ylipäätään nähdä kaikki tarpeellinen tieto kartalta. 1:15 000 mittakaavaisella kartalla on helpompi hahmottaa pitkällä rastivälillä kokonaisuus, mutta muuten 1:10 000 kartta on selkeälukuisempi. Sitä pystyy pienipiirteisemmillä alueilla lukemaan helpommin kovassa vauhdissa, ja siten kartanluku vaikuttaa vähemmän suoritukseen. Sprintissä on omat karttamerkit, joilla mahdollistetaan tarkempi kartoitus. 1:5 000 mittakaavalla tulee harvoin ongelmia kartanluvussa kilpailuvauhdissa.
Tutkimukset osoittavat, että 1:10 000 mittakaavaisella kartalla kartanlukuun käytetty aika on noin 2 % pienempi kuin 1:15 000 mittakaavalla. Ero on suurempi vaikeakulkuisessa maastossa pienipiirteisellä alueella. Selkeillä maastoalueilla eroa ei juuri ole. Pitkällä rastivälillä ero on myös merkityksetön eri mittakaavoilla. Pitkämatkan kisoissa 1:15 000 kartalla voi olla jonkin verran hyötyä käyttää luuppia eli suurennuslasia.