Sprinttisuunnistuksen MM-kilpailut käydään Edinburghissa Skotlannissa 12.–16.7. Skotlannin pääkaupunki toimii areenana henkilökohtaiselle sprintille, sprinttiviestille ja Knock-Out sprintille. Suomen MM-joukkueessa edustavat Venla Harju, Maija Sianoja, Inka Nurminen, Tuomas Heikkilä, Miika Kirmula, Teemu Oksanen ja Akseli Ruohola. Yhteensä MM-kilpailuissa suunnistaa 255 kilpailijaa 45 eri maasta.
Henkilökohtainen sprintti koostuu aamun karsinnasta ja iltapäivän finaaleista. Sprinttiviestissä juoksee neljä urheilijaa: naiset aloittavat ja ankkuroivat, miehet juoksevat kaksi väliosuutta. Knock-Out sprintti on koko päivän kestävä rupeama. Aamulla suunnistetaan henkilökohtaiset karsinnat ja iltapäivällä koittavat kuuden suunnistajan yhteislähtönä kilpailtavat erävaiheet. Finalistit juoksevat päivän aikana yhteensä neljä sähäkkää starttia.
Muiden urheilulajien tapaan sprinttisuunnistuskin on parasta paikan päällä. Erityisen tästä suunnistuksen lajimuodosta tekee se, että kilpailuareenana toimivat usein turisteja vilisevät keskusta-alueet. Suunnistajan pitää rastien löytämisen lisäksi osata vältellä yhteentörmäyksiä muiden alueella liikkuvien kanssa, ja yleisö puolestaan pääsee aitiopaikalta todistamaan kamppailuja.
Sprinttisuunnistus on äärimmäisen vauhdikas laji yhdistettynä tarkkaan kartanlukuun ja ympäristön hahmottamiseen. Viime vuoden molempien miesten henkilökohtaisten EM-sprinttimatkojen voittaja Sveitsin Matthias Kyburz päätti satsata kuluvalle vuodelle kaiken maratonille ja lunasti itselleen paikan Pariisin Olympialaisiin. Kyburzin keskimääräinen kilometrivauhti uransa ensimmäisellä maratonilla oli 3:09 minuuttia.
Edinburghin kaduilla parhaiden miesten henkilökohtaisen sprintin kilometrivauhdin on arvioitu olevan 3,5 minuutin luokkaa. Knock-Out sprintin finaalissa miesten vauhtien oletetaan olevan vieläkin kovempia. Samalla pitää huomioida, että matkalle osuu lukuisia käännöksiä, kiihdytyksiä ja kartanlukua.
Sprinttisuunnistaja matkustaa auton kyydissä pitkin Edinburghia
Kilpailuvauhtien kasvua avittavat yllättävät tahot. Kauas on tultu niistä ajoista, kun ensimmäiset sprinttikilpailut käytiin puistoissa, saati sitten metsässä ja kaikille oli tasapuolisen yllättävää, minkälainen tehtävä kilpailukartalta lähdön hetkellä paljastuu.
Vaikka kilpailuareenat laitetaan hyvissä ajoin ennen tapahtumia harjoituskieltoalueiksi, eikä suunnistajilla ole niille asiaa, kilpailumuodon löytäminen kaupunkiympäristöön, teknologia ja sosiaalinen media ovat muuttaneet suunnistajan kilpailuvalmistautumista totaalisesti.
Tuskin moni muu kuin arvokilpailuihin valmistautuva sprinttisuunnistaja ajelee yhtä paljon auton kyydissä. Fyysisen harjoittelun lisäksi suunnistaja nimittäin porhaltaa Google Street Viewn kanssa pitkin Edinburghin katuja ja painaa mieleensä talojen välisiä tunneleita ja muita erikoisuuksia, joiden hahmottamisesta voi olla hyötyä kilpailutilanteessa. Tuomas Heikkilä käy myös kävelyillä tuntemattomien ihmisten kanssa YouTubessa.
– Netti on täynnä kävelyvideoita vanhasta kaupungista. Sieltä löytyy sellaisia, jotka ovat ihan viime viikkoina ladattuja ja keskusta on kuitenkin aika muuttumaton paikka.
Mutta kyllä järjestäjätkin pyrkivät olemaan askelen edellä suunnistajia ja suunnittelemaan kilpailumaastoon yllätyksiä. Sellaisia voivat olla suljetut tai avatut portit sisäpihoille ja kujille tai ylimääräiset aidat, joiden sijoittelua suunnistajat eivät voi tietää etukäteen.
Tasapuolisen kilpailun mahdollistamiseksi, urheilijat viedään ennen kilpailua karanteeniin, jossa ei ole tietoa kilpailun tapahtumista. Edinburghin MM-kilpailuissa järjestäjät eivät ole kertoneet karanteenin sijainteja, vaan tällä kertaa urheilijat kuljetetaan karanteeniin bussilla. Silloin kun lähdön ja maalin sijainnit ovat tiedossa, onnistutaan toisinaan suunnittelemaan hyvinkin paikkansapitäviä versioita tulevista kilpailuradoista.
Suunnistajalla on siis päässään kaiken tiedonhankinnan jälkeen tarkka käsitys tulevasta kilpailumaastosta. Miten suunnistaja reagoi, kun ulkoa opeteltu ja todellisuus eivät täysin täsmääkään? Heikkilällä on yksinkertainen ratkaisu esimerkiksi lisäaitojen tuomiin muutoksiin.
– Ne näkee sitten kisakartasta, missä ne on.
Myös arvokilpailukonkari Venla Harju painottaa, että on oltava valmis mukautumaan, kun saa kisakartan käteensä.
– Pitäisi olla hyvin keskittyneenä siihen hetkeen ja tehdä kaikki sen kartan mukaan, mikä on kädessä. Vaikka ehkä jossain kohtaa houkuttelisi se, että muistaa jonkun paikan, se pitää aina tarkastaa kartasta.
Harjun mielestä on hyvä, että sprinttikilpailuihin saadaan kaikesta etukäteisvalmistelusta huolimatta yllätyksellisyyttä.
– Nyt on vähän enemmän avoimia asioita kuin viime vuosina. On mukava, että on jännitystä siitä, ettei ihan tarkalleen tiedä, mitä sieltä tulee. Pääsee ratkaisemaan niitä tehtäviä siinä hetkessä.
Henkilökohtainen MM-sprinttistartti on Harjun uran kahdeksas. Kisojen alla 34 vuotta täyttänyt suunnistaja odottaa erityisellä innolla sprinttiviestiä. 2013 sprintin MM-pronssia voittanut Harju on ankkuroinut joukkueelleen sekä vuoden 2023 EM-pronssin että kevään 2024 maailmancupin hopean.
– Tiedän että on hyvä joukkue, mahdollisuuksia taistella hyvistä sijoista ja päästä toivottavasti jännittävään paikkaan.
Kaikki paukut MM-kilpailuihin
Suomen sprinttimenestys on ottanut isoja harppauksia viime vuosina. Mitaleista taisteleminen ei missään nimessä olisi enää yllätys.
Harju ja Heikkilä urakoivat molemmat kaikilla kolmella matkalla. Ennen viimeisintä parin viikon jaksoa Heikkilä on leireillyt kilpailukaupungissa kahteen otteeseen. Fyysinen ja taidollinen vire on ollut kisojen alla hyvä.
– Kisahetkessä ei pysty enää vaikuttamaan mihinkään muuhun kuin omaan taidolliseen tekemiseen. Fyysinen vire on mikä on, ja toivottavasti on aika hyvä. Lataan kaikki odotukset ja tavoitteet siihen, että suunnistus on hallussa ja pystyn tekemään taidollisesti sitä perusduunia, mitä on tehnyt kaikissa treeneissä ja kisoissa tämän kauden ajan. Sillä tulee varmasti paras lopputulos.
Heikkilä on tehnyt päämäärätietoista työtä sprinttisuunnistuksen kanssa ja ensimmäiset kansainväliset hedelmät tämä pääsi poimimaan viime syksyn Italian EM-kilpailuista, joissa Heikkilän kaulaan ripustettiin sekä henkilökohtaisen sprintin, että sprinttiviestin pronssia.
Viime aikoina Heikkilää ei juuri olla nähty maastomatkoilla suurviestejä lukuun ottamatta. Tänä kesänä väliin jäi myös Jukola, kun joukkueen suunnitellusta kokoonpanosta tippuivat loukkaantumisten vuoksi pois Olli Ojanaho ja Mathieu Perrin, ja samalla iso osa terävimmästä iskukyvystä.
– Kyllä sitä aika pitkään mietin, mutta kun seuralta ja joukkuekavereilta tuli hyvin tukea, pystyin hyvällä omallatunnolla laittamaan kaikki paukut näihin kisoihin.
Viime vuoden puolella Heikkilä väläytteli yksittäisiä onnistuneita suorituksia. Tälle kaudelle hyvää tasoa on onnistuttu vakiinnuttamaan ja kevään maailmancupeista Heikkilä nappasi jo henkilökohtaisen sprintin ja sprinttiviestin hopeaa sekä Knock-Out sprintin pronssia.
– En pysty sanomaan suosikkimatkaa. On kaikilla kolmella matkalla tullut niin hyviä vetoja, ettei halua nostaa mitään matkaa toisten yläpuolelle. Kaikkia odotan yhtä innolla.
Suunnistuksen MM-kilpailut alkavat perjantaina 12.7. henkilökohtaisilla sprinteillä.