Sain aamulla sähköpostia IOF:n puheenjohtajalta Brian Porteousilta. Oikein mukavaa sellaista: hän lähetti kiitoksensa ja terveisensä Vuokatin väelle ja Suunnistusliiton väelle, enkä voi muuta kuin vilpittömästi yhtyä hänen kiitoksiinsa. MM-kisaviikko sujui loistavasti – jopa säiden haltijat olivat puolellamme.
Kiitokset ensinnäkin meidän upealle maajoukkueellemme – niin urheilijoille, valmentajille kuin huoltojoukoillekin! Saimme kokea monta huikaisevaa trilleriä ja erityisen upeaa oli se, että niin moni urheilijoistamme sai palata kotiin mitali kaulassa – niin WOC:sta kuin WTOC:stakin. Minna varmasti sai kantaa kuluneen vuoden aikana suurimmat menestyspaineet, mutta kaikkien riemuksi
hänenkin kisaviikkonsa päättyi huikeaan ankkuriosuuteen ja hopeamitaliin. Kiitokset siis koko sinivalkoiselle joukkueelle!
Kiitokset Tuonosen Mikalle ja Uotilan Jyrkille joukkoineen – kaikessa kirjossaan järjestelytoimikunnan puheenjohtajasta ratamestareihin ja kaikki siltä väliltä! Ammattimaista työtä, jota oli mukava seurata. Hienoa, että monen vuoden projekti saatiin vietyä mallikkaasti loppuun ilman isompia ongelmia… ja pienet haasteethan pitävät meidät vain hyvässä vireessä ja hereillä! Vuokatin väki on nyt kesälomansa ansainnut!
Kiitokset myös SSL:n omille joukoille – töitä riitti kyllä teillekin! Positiivinen tekemisen meininki heijastui teidänkin kaikkien tekemisestä koko viikon – jo kisaviikon alussa omaksuttu ”lentoemäntätyyppinen” palvelualttius ja hymy säilyvät mainiosti koko vauhdikkaan viikon… 😉
Media koko laajuudessaan ja myöskin yhteistyökumppanit ansaitsevat niin ikään hatunnoston! Suunnistus sai kisaviikon aikana erinomaista näkyvyyttä – uskoisin siitä olevan iloa koko suunnistusyhteisölle pitkäksi aikaa! Ja onneksi oli paljon positiivista kirjoitettavaa… jos toki sopivasti pientä draamaakin yleisön mielenkiinnon ylläpitämiseksi!
Erityisen huomionosoituksen ansaitsee myös Kainuun rastiviikon suunnistuskansa ja muu kisayleisö! Onnistuitte yllättämään minut lähes täydellisesti: oli ilo nähdä suomalaisen suunnistusväen omien suunnistussuoritustensa lisäksi villiintyvän moiseen ilonpitoon, kannustukseen ja hurraahuutoihin! Kisa-areenoilla oli aina paikalla runsaasti väkeä ja siniristiliput hulmusivat! Tunnelma oli niin upea,
että iho oli monta kertaa ihan kananlihalla… ja muutaman kerran piti vähän pyyhkäistä silmäkulmaakin!
Ja loput kiitokset kuuluvat niille, joita en vielä tähän mennessä ole kiitoksissani maininnut – ja joiden panos kisaviikon onnistumiselle on ollut tärkeä. Pyyteettömiä talkoolaisia haasteellisessa liikenteenohjauksessa, avuliaita bussikuskeja, makkaranmyyjiä, auttavaista infon väkeä, hotellin respan hymyileviä työntekijöitä… Isot kiitokset teillekin.
MM-kisaviikko on ohi – monet muistot kantavat eteenpäin niin minua kuin varmasti teitä kaikkia muitakin kisoissa mukana olleita: upeat Kainuun maisemat, aurinkoinen Suomen kesä, Måren voitontanssi pesäpallostadionilla, Merjan vilpitön pronssi-ilo, Tainin Juhan yhä leveämpi hymy kisaviikon edetessä… ja ehkä eksoottisimpana näkynä noin Suomen miesten maajoukkueen kokoinen sumopainijoukkue, joka ottaa mäkivetoja Vuokatin laskettelurinteessä….
Näihin kuviin ja tunnelmiin…
