IK Örnenin kartoitusaineistoa luovutettiin Urheilumuseolle

IK Örnenin ensimmäisen suunnistuksen erikoiskartan kartoitusaineistoa luovutettiin Urheilumuseolle. Örnbladet 1 -kartta valmistui vuosien 1971-1973 aikana. Sen pohja-aineistona käytettiin ensimmäisten joukossa ilmakuvia ja stereotulkintaa aiemman pelkän peruskartan sijaan. Aineistoa oli luovuttamassa alkuperäisiä kartantekijöitä 50 vuoden takaa: Armo Pasonen, Harry Eklundh, Jokke Sell, Marja ja Leif Ramm-Schmidt.

Aineiston luovutus Urheilumuseolle. Kuvassa vasemmalta museon asiantuntija Teemu Vuorenpää, kartoittajat Harry Eklundh, Marja Ramm-Schmidt, Leif Ramm-Schmidt, Armo Pasonen ja Jokke Sell.

Kartoittajajoukon runko muodostui IK Örnenin menestyksekkään Jukola-joukkueen jäsenistä ja taustalla oli halu saada ennen kaikkea korkeuskäyrien osalta parempia ja tarkempia karttoja kuin silloin käytössä olleet peruskartat tarjosivat. Kartoitustyö perustui tuohon aikaan paljolti peruskartan täydentämiseen, mutta se ei tyydyttänyt IK Örnenin joukkoa.

– Mielestäni Suomessa alettiin tuohon aikaan jäädä jo kartoituksen kehityksessä jälkeen, jos vaikka verrataan Ruotsiin. Suomalainen peruskartta oli toki hyvä, mutta suunnistuksen vaatimassa tarkkuudessa etenkin käyrien osalta ei mielestämme riittävän hyvä. Peruskartassa korkeuserot ja -muodot kuvattiin lähinnä ”munakukkuloilla”, jolloin nenät ja notkot jäivät puuttumaan, kuvasi kartoitustyön taustoja Harry Eklundh, yksi alkuperäisistä kartoittajista.

Urheilumuseolle luovutettu aineisto on koottu pääosin Armo Pasosen, 83, arkistoista ja sisältää valmiin kartan lisäksi alkuperäisten ilmakuvien kopiot, maastokonsepteja, korjausversioita, kirjapainoon menneen aineiston kalvot sekä IK Örnenin 40-v. juhlakilpailun (27.5.1973) rata-aineistot. Maasto sijaitsee Kirkkonummella Meiko-järven pohjoispuolella.

– Örnbladet 1 -kartan maastotyön tueksi hankittiin Oy Kunnallistekniikka Ab:n limittäiset ilmakuvat sekä niiden stereotulkinta. Koska aiempaa kokemusta suunnistuskartan vaatimista tarpeista ei ollut, jouduttiin stereotulkintaakin vielä korjauttamaan, jotta saatiin halutut asiat esille maastotyötä varten. Paikoin maasto on erittäin pienipiirteinen ja itselleni lankesi juuri se vaativin alue, muistelee luovutuksen päähenkilö Armo Pasonen.

Tuohon aikaan kartoittajien välineinä maastossa olivat kynät ja läpikuultava muovikalvo, jolle maastonmuodot sekä kohteet piirrettiin. Varsinainen kirjapainoon mennyt kartta piirrettiin vielä erikseen puhtaaksi maastokonseptien pohjalta. Vaikka tänä päivänä tietotekniikka ja gps-laitteet ovat kehittäneet myös suunnistuskartoitusta huomattavasti, on Suomen huippukartoittajissa yhä ns. kynänkäyttäjiä, joilla metodit ovat lähellä 1970-luvun alun Örnbladet 1:n tekijöiden työskentelytapaa.

– Vaikka olin jo vuosia suunnistanut ja kilpaillut hyvällä tasolla, vasta kartoitustyön aikana opin todella oivaltamaan ja hahmottamaan korkeuskäyriä, kertoo aikanaan miehensä kanssa yhdessä kartoitustyötä tehnyt Marja Ramm-Schmidt.

Sittemmin Örnbladet 1-kartan alueelta on tehty vuosien saatossa lukuisia suunnistuksen erikoiskarttoja. Nykyisin vanhan kartan ydinalueen kartta kantaa nimeä Dorgarn ja siellä järjestettiin suunnistuksen SM-pitkä vuonna 2016, järjestäjinä OK77 ja Lynx.

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail