Mikko Salonen IOF:n varapuheenjohtajaksi

Mikko Salonen on IOF:n uusi varapuheenjohtaja.
Mikko Salonen on IOF:n uusi varapuheenjohtaja.

Suomen Mikko Salonen valittiin perjantaina Kansainvälisen suunnistusliiton (IOF) varapuheenjohtajaksi. Salonen on toiminut kaksi viime vuotta IOF:n hallituksessa. Salosen lisäksi kaksi muuta varapuheenjohtajaa ovat Michael Dowling Australiasta ja Astrid Waaler Kaas Norjasta. Salonen ja Kaas keräsivät äänestyksessä ylivoimaisen äänivyöryn.

Salonen nosti tärkeimmäksi tavoitteekseen suunnistuksen olympiatavoitteen toteutumisen joko kesä- tai talvikisoissa.

– Se on korkeimmalla tavoitelistallani, mutta ei millä hinnalla hyvänsä. Tärkeitä asioita olympiahaaveessa on eettisten asioiden huomioiminen, säilyminen doping-vapaana lajina sekä perinteiden ymmärtäminen ja urheilijoiden kuunteleminen. Toki työlistalla on paljon muitakin asioita, Salonen pohti valintansa jälkeen.

Suomen suunnistusliiton puheenjohtaja Timo Ritakallio korosti, että Salosen varapuheenjohtajuus on merkittävä asia myös suomalaiselle suunnistukselle.

– Varapuheenjohtajuus on vaikutusvaltainen paikka. Mikko on viime vuosina verkostoitunut hienosti kansainvälisessä ympäristössä, Ritakallio kehui.

Kansainvälinen suunnistusliitto sai uuden puheenjohtajan, kun tehtävää vuodesta 2012 lähtien hoitanut britti Brian Porteousin jälkeen tehtävään valittiin neljäksi seuraavaksi vuodeksi virolainen Leho Haldna.

IOF:n kongressi päätti tulevien vuosien kisaohjelmastaan kaikkien lajien osalta. Suunnistuksen MM-kisat jakautuvat vuoden takaisen päätöksen pohjalta vuorovuosina järjestettäviin maastomatkojen ja sprinttimatkojen MM-viikkoihin vuodesta 2019 lähtien. MM-sprinttiviikon ohjelma muotoutuu lopullisesti vasta vuoden 2018 alussa, mutta Kansainvälinen suunnistusliitto suunnittelee yhdeksi kisamuodoksi ns. knockout-sprinttiä, jossa ensimmäisenä maaliin tullut kilpailija voittaa. Ensimmäiset sprinttimatkojen MM-kisat sai järjestettäväkseen 2020 Tanska. Kisat järjestetään kolmen kaupungin (Vejle, Fredericia ja Kolding) alueella.

Jatkossa IOF tavoittelee myös maailmancupin profiilinnostoa. Tapahtumajärjestelyt ovat vuodesta 2018 lähtien kahden yrityksen järjestämiä, ja käytännössä Ruotsin rastiviikko O-ringen on tuolloin kiinteä osa maailmancupia.

Hiihtosuunnistuksen arvokisaohjelma muuttuu merkittävästi, sillä MM-kisat ja maailmancup tulevat jokavuotisiksi vuodesta 2019 lähtien. MM-ohjelma vaihtelee vuosittain niin, että yksi ohjelmaversio on sprintti, keskimatka, pitkän matkan yhteislähtö ja viesti. Toinen puolestaan sisältää sprintin, takaa-ajon, kesimatkan yhteislähdön sekä sprinttiviestin. Pyöräsuunnistuksen nykyiseen MM-ohjelmaan lisätään yhteislähtökisa.

Ruotsin ehdotus arvokisojen naisten ja miesten pitkän matkan tavoiteaikojen tasaamisesta ei saanut kongressin tukea taakseen, ja ehdotus hylättiin äänestyksessä.

Kongressi hyväksyi IOF:lle eettisen koodiston ja yhteisen päätöslauselman, joilla vahvistettiin yhteistä sitoutumista puhtaaseen urheiluun ja reilun pelin henkeen. Ritakallio piti tärkeänä virallista kannanottoa eettisiin asioihin.

– Eettisellä koodistolla vastustetaan kaikenlaista dopingia ja vahvistetaan hyvää hallintotapaa. On tärkeä pysytellä erilaisten lieveilmiöiden ulkopuolella, Ritakallio muistutti.

Kansainvälisen suunnistusliiton jäsenmäärä muuttui perjantain kongressissa varsin merkittävästi, sillä muutaman uuden jäsenmaan lisäksi kymmenen maata menetti jäsenyytensä. Valtaosa näistä oli ns. ehdokasjäseniä, joissa lajin toiminta ei ole kehittynyt tai jotka eivät ole huolehtineet taloudellisista velvoitteistaan. Jäsenyytensä menettivät mm. Mongolia, Kreikka ja Kenia. Uusina maina IOF:n jäsenyyden saivat Egypti ja Dominikaaninen tasavalta.

 

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail