Suunnistuksen MM-kisat Italiassa ylittivät puolimatkan etappinsa ja jäljellä on kaksi kisapäivää – keskimatka ja viesti. Yleisvaikutelma italialaisesta kisajärjestelystä on plussan puolella, mutta monessa asiassa huomaa, että erilaiset asiat ovat olleet fokuksessa kuin esimerkiksi vuosi sitten Vuokatissa, jossa kaikki kisatoiminnot olivat kompaktisti lähellä.
Kisat, kisapaikat ja yleisökisailijat ovat hajallaan eri puolilla Trentinon maakuntaa. Sprinttihyppy Venetsiaan oli oma erillinen episodinsa – välillä tuntuu, että olemme täysin eri kisoissa täällä vuorten keskellä. Vaikka etäisyydet kisapaikkojen ja majoitusten välillä ovat kilometreissä mitattuna kohtuulliset, kertautuu ajomatkaan käytetty aika kapeilla vuoristoserpentiineillä. Mitään tommimäkisiähän täällä ei olla, mutta silti takapenkki pyytää välillä armoa kieputuksessa.
Järjestäjien – ja omaltakin kannalta harmittaa, että ukkossade on puraissut sekä sprinttiviestin että naisten pitkän matkan tunnelmaa, mutta sillehän ei mitään voi.
On ollut ilahduttavaa nähdä, miten paljon suomalaisia kisaturisteja Italiaan on saapunut. Urheilijat ovat kiitelleet kannustusjoukkoja, joita kerrankin riittää kotiväen lisäksi. Näköjään Vuokatissa koettu tunnelma kantaa vielä tässäkin muodossa. Toki Pohjois-Italian hienot suunnistusmaastot ja maisemat ovat matkavalinnassa varmasti myös painaneet.
Suomalaisittain MM-kisojen alkuosa on jättänyt vielä parantamisen varaa, vaikka mihinkään epätoivoon ei ole syytä vaipua. Onhan nähty myös hyviä ja tasaisia suorituksia, mutta varmasti moni odotti alkukesän hyvien maailmancup-sijojen jatkoksi hieman enemmän. Vielä kuitenkin ehtii suomalaisilmekin kirkastua.
Oman lisäjännityksensä tähän kisareissuun on tuonut vuokra-auto, jonka antamien vikakoodien lista kasvaa lähes päivittäin. Onneksi on Google, kotitoimitus ja Lavaronen Esso, joten vielä ei ole auto hajalla.
