Viikonlopun suunnistushahmo on eittämättä Sveitsin supernainen Simone Niggli, joka viikolla ilmoitti lopettavansa uransa kansainvälisellä huipulla. Ympyrä siis sulkeutui MM-kisojen osalta Suomeen, josta se 12 vuotta sitten alkoikin. Näinä vuosina Niggli ehti kerätä seinälleen peräti 23 MM-kultamitalia. En tiedä, loppuiko Nigglin kodissa seinätila vai mistä lopullinen päätös kumpusi. Joka tapauksessa sveitsiläisen ura on vertaansa vailla – ja sellaiseksi varmasti jääkin, vaikka MM-matkojen määrä triplattaisiin.
Vuosien varrella olen saanut kaivaa –pakko myöntää joskus joutunutkin kaivamaan – superlatiivipankkini pohjia myöten. Monta kertaa Nigglin ylivoima ja suoritustaso on saanut toimittajat sanattomiksi. Ehkä siksi sveitsiläinen suunnistuksen suurlähettiläs onkin viime vuodet joutunut joka kisassaan vastaamaan myös siihen, milloin uransa aikoo lopettaa. Tähän asti hän on korrektisti vastannut ”Ich weiß nicht” – en tiedä. Tämä vastaus kuultiin myös Vuokatissa.
Niggli jättää huipulla valtavan aukon muiden täytettäväksi. Paitsi rasteilla ja ykköspallilla myös lajin PR-naisena. Suomessakin Nigglin tunnettavuus on varmasti Suomen kärkinaisten luokkaa. Vaikka Nigglin suoritukset joskus ovat virheettömyydessään tuntuneet varsin konemaisilta, on hänestä silloin tällöin putkahtanut esiin myös äärimmäisiä inhimillisyyden piirteitä. Viimeisimpänä tapa, jolla hän lohdutti ja kannusti Vuokatin MM-pitkän matkan lehdistötilaisuudessa Minna Kauppia, jota neljännen sijan pettymys painoi raskaasti. Se kohtaaminen ei jättänyt kylmäksi, vaan itseään joutui kaksikon ohella moni muukin kokoamaan. Se hetki osoitti, että meriiteistään huolimatta Niggli tietää sisimmässään myös, miltä toiseksi jääminen tuntuu.
Oikeastaan enemmän kuin tuota MM-mitalien määrää olen ihaillut Nigglissä sitä reiluutta ja ystävällisyyttä, jolla hän on urallaan esimerkiksi toimittajiin suhtautunut. Ei aina ole helppo toistaa samaa liturgiaa kisan jälkeen kymmenelle eri toimittajaryhmälle, mutta Niggliltä on aina löytynyt aikaa sille viimeisellekin, vaikka loppuverkka joskus olisi jäänyt vähemmällekin ennen huomista kisaa. Myös voiton ja niiden harvoiksi jääneiden tappioidenkin hetkellä.
Kenestä Nigglin korvaaja? Siihen halukkaat voivat jättää työnäytteensä jo viikonloppuna. Ensi kesän MM-kultanaisten kannalta uskallan toivoa, että Nigglin tilastojen terävin kärki olisi tässä: 23 MM-kultaa, 62 maailmancupin osakilpailuvoittoa, 7 maailmancupin kokonaiskilpailuvoittoa.
Myös kaksi muuta Sveitsin maailmanmestaria Matthias Merz ja Matthias Leonhardt (ent. Müller) ovat ilmoittaneet lopettavansa kansainvälisen uransa tähän viikonloppuun. Merzin yhdeksän ja Müllerin neljä MM-mitalia jäävät kuitenkin Nigglin varjoon. Sitä paitsi jäähän punavalkoisille vielä ainakin yksi Matthias menestystä hankkimaan.
Elokuussa uutisoitiin, että Sveitsissä etsitään uutta kansallislaulua. Nykyistä kuulemma pidetään vanhanaikaisena – suunnistuspiireissä voisi olettaa, että se johtuu yksinkertaisesti siitä, että vanha on soitettu puhki. Saas nährä, milloin kuulemme sen uuden suunnistuskisoissa!
