Paikallinen suunnistustoiminta hyötyy jopa 20 vuoden ajan MM-kartoitusprojektista

MM 2013 -kartoitusprojekti on kaikkien aikojen suurin suomalainen suunnistuskartoitusprojekti, josta riittää suurtapahtuman jälkeen iloa paikalliselle suunnistustoiminnalle jopa 20 vuoden ajan. Suomen Suunnistusliiton, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja MM 2013-järjestäjien lisäksi projektin rahoitukseen ovat osallistuneet myös Sotkamo, Kuhmo ja Kajaani. Syksyllä 2007 suunnittelulla alkaneen hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 480 000 euroa.
”Suunnistuskartta on liikuntapaikkarakentamisessa edullinen liikuntapaikka – ylläpitokulut ovat olemattomat, kun kartta on kerran tehty. Karttoja voidaan MM-kisojen jälkeen käyttää esimerkiksi kansallisissa kilpailuissa, kuntosuunnistuksissa, koulujen suunnistusopetuksessa, suunnistusleireillä ja luontomatkailussa”, MM 2013-kartoitusprojektin vetäjä Pasi Jokelainen kertoi tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina.
Jokelaisen lisäksi kartoittajaryhmään kuuluvat Rauno Asikainen, Jussi Silvennoinen, Pekka Hiltunen ja Kimmo Nykänen, joista kaikilla on 20–35 vuoden kokemus suunnistuskartoituksesta. Mapline Oy:n toteuttaman projektin suuruudesta kertovat kokonaiskustannusten lisäksi muutamat tunnusluvut: erillisiä julkaistavia karttoja on noin 90, karttojen painosmäärä on yli 100 000 kappaletta ja karttojen kokonaispinta-ala noin 105 neliökilometriä.

Tasapuoliset maastot

Vuokatin MM-suunnistuksissa kilpaillaan kahdessa hyvin erilaisessa maastotyypissä. Pitkän matkan maastona ovat Tipasojan avoimet ja nopeakulkuiset jäkäläkankaat. Toisena ääripäänä ovat Vuokatinvaaran vaativat rinteet keskimatkalla ja viestissä.
”Vuokatin maastojen vaihtelevuus ja tasapuolisuus kansainvälisesti oli yksi peruste, että MM-kisat Vuokattiin myönnettiin”, selvittää Jokelainen kisojen hakuvaihetta. Metsämaastot ovat hyvin tasapuolisia myös ulkomaalaisille huippusuunnistajille.
”Sotkamon kirkonkylän sprinttikilpailu voi olla myös hyvin keskieurooppalainen ja vaikea suomalaisille”, veikkaa Jokelainen, ja vertaa ratamestareittemme aiempia ratoja esimerkiksi viime syksynä Kajaanin maailmancupissa.
Jos ei maastovalinnoilla tule kotikenttäetua, niin suomalaisten kartantekijöiden tuttu käsiala voi nostaa ainakin itseluottamusta suomalaisilla. Suomen maajoukkuesuunnistajat ovat koko uransa suunnistaneet paljon samojen kartoittajien tekemillä kartoilla kuin Vuokatin MM-kartatkin tulevat olemaan.
”Suomalaiset kartat ovat maailmalla arvostettuja ja huippusuunnistajat todella luottavat meidän karttoihimme. Suomalaisilla on tietenkin eniten kokemusta kartoitustyylistämme, eikä heidän tarvitse enää erikseen opetella täkäläistä kartoitustyyliä. Ehkä pientä riskinottoakin voi huippusuunnistaja hyödyntää, kun kartantekijöiden ammattitaito on tuttua”, arvio Jokelainen.
Kilpailumaastot ovat kilpailu- ja harjoituskiellossa, mutta osa MM-harjoitusalueiden kartoista on ollut käytössä jo kolmen vuoden ajan harjoitusleireillä. Myös edellisvuosien Kainuun Rastiviikoilla Kuhmossa ja Kajaanissa on hyödynnetty MM-projektin karttoja.  MM-kilpailun kisakartat ja -radat ovat tiukasti salassa pidettäviä, joten siltä osin suomalaiset eivät saa kotikenttäetua.

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail