Suunta Huipulle -luento: Harjoittelun suunnittelu kv-näkökulmasta

Antti Örn

Miten seuratoimijat voivat auttaa nuorta tiellä kohti kansainvälisiä kisa-areenoita?

Suomalaiset suunnistajat ovat hyviä juoksemaan hyväkulkuisessa ja taidollisesti vaativassa maastossa. Aina ns. helmimaasto ei kuitenkaan ole paras valinta huippusuunnistuksen näkökulmasta. Kun mietitään arvokisojen jakautumista maittain, kotimaassa ja pohjoismaisissa maastoissakin niitä on harvoin . Jopa noin 95 % kisoista käydään muualla ja mikäli haluaa kisoissa pärjätä, taidon eri osa-alueita olisi syytä harjoitella samassa suhteessa.

Monien maiden maastotyypit ovat Suomeen verrattuna hyvin erilaisia ja sisältävät erilaisia taitoelementtejä. Toimintamallien rakentaminen erilaisia maastotyyppejä varten on tärkeää jo nuorten sarjoista lähtien. Suomessakaan ei ole tarkoituksenmukaista suunnistaa aina ”hyvissä” maastoissa. Relevantimman harjoituksen voi saada tehtyä pusikkoisessa maastossa.

Tärkeitä huomioita ei kotimaisissa maastoissa:

  • Kulkukelpoisuuden vaihtelut
  • Vihreillä alueilla suunnistaminen
  • Reitinvalintojen merkittävyys

Hyvä maastotuntemus ja oikeat odotukset korostuvat jo nuorten sarjoissa. Jos ei ole tietoa vihreiden vihreydestä, ei voi tietää pääseekö läpi vai kannattaako kiertää. Myöskään korkeuserojen ja tiheän kasvillisuuden yhdistelmää ei helposti pääse treenaamaan Suomessa. Nämä kuitenkin ovat oleellisia tietoja ja taitoja reitinvalintojen kannalta. Toimintamallit erilaisissa maastoissa ovat erilaisia.

Kv-kilpailuissa jopa pitkällä matkalla tarjotaan nykyään monia erilaisia ominaisuuksia mittaavia tehtäviä. Radalla ei ole pelkästään pitkiä metsässä toteutettavat välejä, vaan myös kovavauhtista juoksua ja nopeaa kartanlukua vaativia osioita.

Suunnistuksen erilaiset suuntaukset jakavat aina mielipiteitä. Mikäli kuitenkin suunnistaja janoaa menestystä, ei voida vain toivoa lajin menevän johonkin tiettyyn suuntaan, vaan täytyy olla valmis vastaamaan haasteisiin. Suunnistajan pitää pysyä mukana lajin kehityksessä.

Onnistuneen leirin rakentaminen

Leiri ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan osa kokonaisharjoittelua!

Leirin suunnittelussa on monia asioita, jotka huomioon ottamalla leiristä on mahdollista saada suurempi hyöty. Vaikka kyseessä suunnistus onkin, leirille ei ole syytä lähteä pelkät maastot edellä.

Alla muistilistaa ja huomioitavia asioita leirikohdetta valittaessa:

  1. Hyvä majoitus ei ole brassailua. Majoituksen pitää olla sellainen, että urheilijat pysyvät terveinä.
  2. Ravinnon pitää olla leirilläkin laadukasta. Ruokailun laatuun kiinnitettävä huomiota. Löytyykö paikkakunnalta hyviä ravintoloita ja ruokakauppa?
  3. Maastot ja kartat.
  4. Logistiikka paikan päällä. Siirtymiin ei saa kulua kohtuuttomasti aikaa.
  5. Lentoaikataulut. Ei ole hyvä tapa aloittaa leiriä, jos on valmiiksi puhki. Epäinhimilliset matkustusajat ei toimi urheilijoille, vaikka hinnassa säästettäisiin.
  6. Tukipalvelut. Tarvitaanko leirillä fysioterapia- tai hierontapalveluita. Kuinka helppoa on päästä tarvittaessa lääkäriin?
  7. Muut fasiliteetit. Muut harjoituspaikat ja mahdollisuudet korvaavaan harjoitteluun.
  8. Kustannukset. Hyvä leiri näkyy yleensä kustannuksissa.

Leirin pituuteen vaikuttaa harjoittelun kokonaissuunnittelu ja järkevän harjoitusrytmin tekeminen. Usein viikkoon on vaikea saada kaikkea toivottua mahtumaan niin, että aikaa jää tarpeeksi myös levolle. Tärkeintä on miettiä leirin painopisteet ja se, mitä leirille lähdetään oikeasti tekemään.

Jaksota leiri. Mihin asioihin leirillä keskitytään? Onko leirin teemana pelkästään sprinttisuunnistus vai harjoitellaanko kaikkia matkoja? Määrittääkö harjoitusjaksoja eri teemat, kuten käyräsuunnistus tai rastinottoharjoitukset?

Samaan teemaan keskitytään yhtäjaksoisesti tietty aika, jolloin annetaan urheilijoille mahdollisuus oppimisprosessiin:

Ei näin:

Käyräharjoitus vieraassa maastossa – Harjoitus ei mene nappiin – Vaihdetaan heti seuraavaan teemaan – Urheilija ei saa koskaan mahdollisuutta oppimisprosessiin.

Vaan näin:

Käyräharjoitus vieraassa maastossa – Harjoitus ei mene nappiin – Tehdään havaintoja: mikä meni pieleen? – Yritetään uudelleen ja onnistutaan. Samanlaiset peräkkäiset harjoituksen antavat urheilijalle mahdollisuuden kehittyä.

Lepopäivien merkitys. Leiri aloitetaan ja lopetetaan kevyesti, sillä matkustuspäivät ovat leirin raskaimpia. Todennäköisin hetki sairastua on kotiinpaluu: Takana rankka leiri, kova kuormitus, matkustus, lentokoneen infektioriski, vastustuskyky alhaalla.

Tehoharjoituksille on oma optimaalinen päivänsä. Jotta tehoharjoituksia voidaan tehdä, leirillä pitää olla kevyempiäkin osioita.

Lisäksi tukiharjoittelu ja taitoharjoitukset kuuluvat leiriohjelmaan. Täytyy kuitenkin hyväksyä se, että leiristä on hyvin vaikea koskaan saada kokonaisuudessaan täysin optimaalista

Taitoharjoittelun laadullisia tekijöitä leirillä:

  • Harjoitusten rytmitys teemoittain
  • Rastiliput + leimaus
  • Rastit oikeilla paikoilla (valmentaja käy varmistamassa)
  • Perässä juokseminen
  • Gps-seuranta myös harjoituksissa

Bonus:

Lähtöajan ja lähtökellon käyttäminen kevyissäkin harjoituksissa on saanut paljon positiivista palautetta suunnistajilta: Treenipaikalla tapahtuva fyysinen ja psyykkinen valmistautuminen pystytään rakentamaan samalla tavalla kuin kilpailuissa. Useat nuoret suunnistajat ovat kokeneet saaneensa siitä paljon apua taitoharjoitteluun.

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail