Kun samaan hengenvetoon puhutaan perikaupalliselta kuulostavasta termistä BRÄNDI ja suunnistustapahtumasta nimeltä Jukolan viesti, niin on hyvä selventää väittämääni. Brändistä ja sen rakentamisesta on kirjoitettu kymmenittäin vaikuttavia ja tieteellisiä teoksia ja asiaa voidaan teoreettisesti pyöritellä loputtomiin. Ensi alkuun tuntuisi siltä, ettei brändillä ja kansallisromantiikkaan pohjautuvalla Jukolalla ole juurikaan tekemistä toistensa kanssa. Osa ihmisistä on jopa sitä mieltä, ettei mitään yhtäläisyyttä saisikaan olla.
Joku markkinointiviisaista on todennut, että brändiä rakennettaessa ei kyse ole lyhyestä kampanjasta tai tempauksesta. Onnistuneessa brändin rakentamisessa ei myöskään haeta pikavoittoja eikä olla liikkeellä heti-mulle-kaikki-periaatteella. Mitä tekemistä tällä sitten on Jukolan viestin kanssa?
Mielestäni tässä onkin koko Jukolan menestyksen ja suuruuden ydin. Jukola järjestetään joka vuosi ja aina eri järjestäjien toimesta. Jos tapahtumalla ei olisi säädeltyä ja valvottua ohjeistusta en usko, että Jukolan viesti olisi koko ajan kehittyvä, mutta perusajatuksiltaan ja arvoiltaan ankkuroitu liikuntatapahtuma. Jukolan viestillä on useita rekkalastillisia kiertävä kalusto, jolla on euromääräinen arvo, mutta Jukolan suurin pääoma on mielestäni aineetonta.
Tuo pääoma on perinnettä, tunnelmaa ja arvostusta ja niitähän ei ole kaupan. Nuo tärkeät elementit täytyy jokaisessa Jukolassa erikseen rakentaa ja ansaita. Siinä työssä ovat järjestäjät, osallistujat ja kaikki kumppanit yhdessä mukana. Täydellistä Jukolaa ei ole tehty!
Parasta tässä on, että 63. kertaa järjestäjät ovat tosissaan yrittäneet sitä. Maailma muuttuu ja niin myös ihmisten odotukset ja tarpeet, myös liikunnassa. Kun Jukolan järjestäjät jokainen vuorollaan parantavat jonkin pienenkin yksityiskohdan, päästään lähemmäksi parasta Jukolaa – toistaiseksi.
Muutokset ovat tarpeen ja niin on myös muutoksen hallinta. Tämän vuoksi niin Jukolan omistava taho Kaukametsäläiset kuin Suunnistusliitto ja Puolustusvoimat johtoryhmänä ovat lopulta ne ”brändipoliisit”, jotka katsovat että muutokset ovat oikeita ja ne tehdään oikein.
Edellisen kesän Salpa-Jukola oli paras markkinointitoimenpide tulevan kesän Jukolalle Vantaalla. Vehkalahden Veikot rakensi ja vahvisti osaltaan Jukola brändiä. Varmastikaan jokainen talkoolainen ei juuri näin asiaa ajatellut. Todennäköisesti tuumaili vain hoitavansa oman tonttinsa niin hyvin kuin osaa.
Isossa kuvassa tämä talkoolainen kuitenkin rakensi omalta osaltaan Jukolan brändiä ja loi toimintaedellytyksiä Vantaan Valio-Jukolalle. Harjussa kävijälle vahvistui tapahtuman korkea laatu ja siksi päätöksenteko lähteä uudestaan Jukolaan helpottui merkittävästi. Haaste tässä vain on se että tulevan järjestäjän täytyy ylittää nuo aiemmat tapahtuman toteutukset ja kokemukset.
Hakunilan Urheilukeskuksen alueelle kokoontuu tällä tiedoin noin 17 000–18 000 innokasta metsään menijää. Siihen päälle 30 000–40 000 muuta ihmistä paikan päällä ja TV:n katselijoina 250 000–350 000 penkkiurheilijaa ovat huikea määrä.
Tapahtuisiko näin jos Jukolan viesti ei olisi liikuttamisen HUIPPUBRÄNDI?
– Markku Haverinen –