Aurinko lämmittää jo mukavasti Radiokadullakin ja varma kevään merkki on se, että toimistoväki alkaa kuoriutua villapaidoistaan. Lunta tai räntää toki vielä välillä vihmoo, mutta sekin kuuluu kevääseen. Pääasia on, että valo on taas voittanut pimeyden ja päivä on yötä pidempi. Aamulla sängystä nouseminen on huomattavasti helpompaa kuin sydäntalvella, vaikken aamuihmiseksi tunnustaudu keväälläkään.
Suunnistaja-lehden kolumnistin tavoin olemme sankoin joukoin tutustuneet uuteen ystäväämme Irmaan. Tutustuminen on sujunut vaihtelevasti, niin kuin aina uuteen persoonaan tutustuminen. Toiset ovat avoimia ja innokkaita tutustumaan uuteen ja toiset tarvitsevat aikaa luottaakseen ennalta tuntemattomaan tahoon. Yhdessä olemme treffeillä istuneet ja monia uusia suhteita solmineet. Välillä olemme nauraneet onnistuneille jutuille ja välillä kironneet turhautuneina Irman tempuille. Nuo naiset, kaikenlaiset, kuka niitä ymmärtää?!
Nyt talven jälkeen haluan kiittää kaikkia suunnistajia kärsivällisyydestänne ja suurimilta osilta hienosta asenteestanne uuden järjestelmän täysimittaisessa käyttöönotossa. Joka järjestelmässä on lapsentautinsa, joita olemme sitkeästi teiltä saamamme palautteen perusteella kitkeneet ja jo voitonpuolelle päätyneet. Toki kevät ja kesäkauden ilmoittautumisten pyörähtäminen täyteen käyntiin varmasti vielä näkyy piikkinä raportointitilastoissa, mutta uskon, että Irmalta alkaa terävimmät särmät olla kohta hiottuja ja rouvan käytös tasaantuu ennalta-arvattavaksi. Siihen minulle annatte uskoa te jo tuhannet lisenssinlunastaneet suunnistajat.
Mukavaa ja antoisaa suunnistuskautta!
-Paula Partanen-