Muistatteko vielä vuosien takaa kolmiloikkaaja Johan Meriluodon? Hän tuli yllättäen mieleeni hiihtosuunnistuksen EM-kisojen sprintin jälkeen, kun kisakiireessä kuvasin kamerani muistikortille suomalaisten mitalitunnelmia. Mielleyhtymän vuosien taa aikaansai näiden Norjan EM-hisujen kaksinkertainen (jo tässä vaiheessa, kun keskimatka ja viesti vielä jäljellä) mitalimies Staffan Tunis.
Mitäpä yhteistä näillä hepuilla on – paitsi, että molemmat ovat aika loikkaajia: Johan hiekalla ja Stafu lumella? Meriluoto on jäänyt mieleeni, paitsi pitkistä loikistaan, myös yhdestä pienestä eleestä. Kerran yleisurheilukentän laidalla zuumasin kamerani linssiin Meriluotoa, joka solmi piikkareittensa nauhoja. Mies teki suomalaiselle urheilijalle varsin epätyypillisen eleen: hän himmasi nauhansa solmimista, kohotti katseensa kameraani kohti ja hymyili. Tuosta pienestä eleestä muistan miehen vielä lähes parin vuosikymmenen jälkeenkin.
Samanlaisen pienen eleen tuottaman suuren ilon koin, kun Stafu iloisena EM-hopeastaan otti kameraani katsekontaktin, nosti kätensä pieneen tuuletukseen. Kuten ehkä huomaatte, arvostan tällaisia pieniä eleitä, jotka huomioivat median osuuden ja edesauttavat parempaa lopputulosta siinä työssä.
EM-sprinttipäivä sujui suomalaisittain mainiosti. Mitaleita tuli tiiviiseen tahtiin. Päivän kaikkien starttien draaman kaari oli hieno, joka oli piste iin päälle sähäkässä kisassa. Kisan etenemistä oli hyvä seurata skriinin ja kilpailukeskuksen reunamilla tehdyn kartanvaihdon ansiosta.
Tämmöisen toimittaja-kuvaajan kannalta sprintti on myös sähäkkä kisa. Kun yrittää tallentaa kaikkien suomalaisten suorituksia mahdollisimman monesta kohtaa kameralle, pitää könytä paikasta toiseen vauhdilla: kuvat lähdöstä, ennen ja jälkeen kartanvaihdon sekä maalisuoralta. Sen päälle vielä parhaiden kommentit paperille. Väkisinkin tänään taas muutama suomalainen jäi vähemmälle, mutta omakin tulokseni parani huomattavasti pitkän matkan kisasta. Huh!
EM-sprintti näytti jo pykälän verran enemmän arvokisalta kuin pitkä matka keskiviikkona. Kilpailukeskuksessa oli jo muitakin kuin kilpailijat, valmentajat, huolto, media ja järjestäjät. Innokas koululaisjoukko sekä veteraanikisoihin saapuneet ”koukkupolvet” kannustivat kilpailijoita. Kaikesta huolimatta EM-järjestäjillä on vielä matkaa kaikkien aikojen kisoihin, jonka he lupasivat järjestää.
