Seuratoiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Monissa seuroissa toimintatapana on ”tehdään niin kuin ennenkin”. Menetelmä saattaa olla hyvinkin toimiva, mutta jossakin vaiheessa vanhaa hyvältä tuntuvaa käytäntöä kannattaa tarkastella kriittisesti. Monet seurat järjestävät omia kauden päätös- ja keskustelutilaisuuksia. Näissä kannattaa ottaa avoimesti esille seuratoiminnan ongelmakohdat ja hakea niihin kehittämisesityksiä. Ulkopuolisen henkilön vetämänä tapahtuma voi onnistua paremmin. Seurakehittäjä tai muu täysin seuran ulkopuolinen henkilö näkee asiat joskus eri tavalla kuin niitä pitkään pyöritellyt seuraväki. Hänellä voi olla myös kokemusta toisista seuroista ja muista hyvistä toimintatavoista. Ulkopuolisen sana menee usein myös paremmin perille seuraväkeen. Seurakouluttajan pyytämistä mukaan ei kannata häpeillä. Seurassa voivat asiat olla valmiiksi hyvällä mallilla, mutta aina kannattaa miettiä miten toimintaa voi kehittää ja vastata paremmin tulevaisuuden haasteisiin.
Suomen Suunnistusliitto ja SLU:n alueet tarjoavat seurakehityspalveluita kaikille suunnistusseuroille. Myös yleisseuran lajijaosto voi hyödyntää näitä. Koulutuksen sisältö ja laajuus voidaan sopia vastaamaan kulloistakin seuran tarvetta. Hyvä lähtökohta koulutukselle on ollut seurakysely. OmanSeuranAnalyysi, OSA, on verkkokysely, jonka linkki voidaan lähettää kaikille seuran jäsenille sähköpostitse. Myös yhteistyökumppanit voivat olla yhtenä vastaajaryhmänä. Tuloksia on helppo analysoida ja esittää esimerkiksi seurapäivässä. Kun vastaajia saadaan kohtuullinen määrä, tulee tuloksena myös runsaasti hyviä ideoita ja esityksiä.
Suunnistusliiton tarjoamia seurakehittämispalveluita on neljän viimeisen vuoden aikana hyödyntänyt alle 50 seuraa. Määrä voisi olla huomattavasti suurempikin, koska jäsenseuroja on tällä hetkellä 378. Kustannuksilla koulutukseen osallistumattomuutta ei voi perustella, koska seuran omalla paikkakunnalla järjestetty koulutus on ollut ainakin toistaiseksi lähes ilmaista. Koulutuksiin ovat osallistuneet pääsääntöisesti lajin erikoisseurat. Yleisseurojen suunnistusjaostot, joita on kaksi kolmasosaa, ovat käyttäneet palveluita hyvin vähän. Yleisseuran suunnistusjaosto on yhtä tervetullut koulutukseen kuin suunnistusseurakin.
Seurakehittämistä harkitessa kannattaa tutustua tarkemmin Suunnistusliiton ja SLU:n alueiden tarjoamiin vaihtoehtoihin. Koulutus voidaan toteuttaa myös yhteistyössä SLU:n alueen kanssa. Näin olemme toimineet Lahden Suunnistajat -37:n kanssa viime talvena. Yhteistyö Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilun kanssa jatkuu todennäköisesti marraskuussa, jolloin on tarkoitus järjestää yhden illan mittainen tapaaminen kaikille alueen suunnistusseuroille. Ohjelma rakentunee hieman aluekierroksen tyyppiseksi, mutta tarkoitus on käsitellä ja keskustella muutamista seuratoiminnan kannalta keskeisistä asioista ensisijaisesti Päijät-Hämeen näkökulmasta. Ehkä saamme tästä toimintatavasta hyviä kokemuksia perinteisen Suunnistusliiton aluekierroksen kehittämiseen. Lisää tietoa seurakoulutusmahdollisuuksista löydät Hyvä Seura-sivuilta.
Oletko tietoinen, että yhdistyslaki on muuttunut 1.9.2010?
Seuran toimintatapoja pohtiessa kannatta huomioida, että yhdistyslaki muuttui 1.9.2010. Seuran sääntöjä ei välttämättä tarvitse tämän takia muuttaa, mutta jos halutaan ottaa käyttöön kokoukseen etäosallistumismahdollisuuden, täytyy se olla mainittu seuran säännöissä.
Keskeisimmät muutokset ovat
– Etäosallistuminen yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukseen on mahdollista postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana.
– Pienissä yhdistyksissä ei enää valita kahta tilintarkastajaa. Yhdistyksellä on oltava sen sijaan toiminnantarkastaja, joka voi olla myös yhdistyksen jäsen. Isoilla yhdistyksillä on jatkossa oltava KHT- tai HTM-tilintarkastaja, jos yhdistys täyttää vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta: taseen loppusumma on yli 100 000 euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa ja palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä. Yhdistyksen ei tarvitse tehdä sääntömuutosta, vaikka toiminnantarkastus korvaa maallikkotilintarkastuksen. Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa. Tilintarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa 1.9.2010 jälkeen.
Näiden muutosten tarkoituksena on saattaa yhdistyslaki vastaamaan paremmin kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia.
