Savonia-ammattikorkeakoulu toimii suunnistuksen MM-kilpailuiden 2025 yhteistyökumppanina, ja yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia myös virtuaalisten luontoelämysten kehittämiseen.
Suunnistajalle metsä on enemmän kuin maisema – se on liikkumisen, ajattelun ja elämyksen tila. Mutta entä jos metsään ei pääse – tai jos sitä halutaan säästää kulumiselta? Virtuaalinen luontomatkailu tarjoaa uusia tapoja kokea luontoa, täydentää omia elämyksiä ja avaa mahdollisuuksia myös niille, joille oikea metsäpolku on tavoittamattomissa. Tutkimusten mukaan digitaaliset luontoelämykset voivat myös tuottaa samankaltaisia hyvinvointivaikutuksia kuin fyysinen luonnossa liikkuminen.
Tummanvihreää metsää ympärillä, edessä hiekkaranta ja järvimaisema. Polvistun poimimaan mättäältä marjoja. Päivä luonnonhelmassa? Ei, vaan immersiivinen luontokokemus. VR-lasit päässä ja ohjaimet käsissä pääsen marjametsään Tiilikkajärven kansallispuistossa, vaikka todellisuudessa seison Savonia-ammattikorkeakoulun XR-Centerin tiloissa. 3D-mallinnus on vielä yleisilmeeltään karkea, mutta antaa jo mielikuvan, millaista virtuaalinen luontomatkailu voisi olla.
– Luonnonvarakeskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että myös virtuaaliluonnossa oleskelulla on hyvinvointia lisäävä vaikutus. Tutkimukseen osallistujien elpyminen lisääntyi ja stressitasot sekä negatiiviset tunteet vähenivät virtuaaliluontoaltistuksen aikana, projektipäällikkö Katariina Moilanen kertoo.
Tämä on hyvä uutinen esimerkiksi ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille, joilla ei välttämättä ole mahdollisuutta luonnossa liikkumiseen.
Tallennettu muisto luonnosta
Virtuaalimatkailu ei ole vielä valtavirtaa, mutta luonnonsuojelullinen näkökulma on ajankohtainen tässä ja nyt. Kansallispuistot ja suositut retkeilyreitit kuormittuvat, kun retkeilijät suuntaavat herkkiin luontokohteisiin. Ilmastonmuutos taas uhkaa muuttaa maisemiamme pysyvästi. Miltä suomalainen luonto näyttää muutaman vuosikymmenen päästä? Onko luminen talvi harvinaisuus?
– Toteutimme Metsähallituksen toiveesta digitoinnin Tiilikkajärvellä Pumpulikirkon alueella, joka on jo kärsinyt retkeilystä. Lisäksi olemme tehneet 360-kameroilla ja laserkeilaimilla kuvauksia Tahkon ja Puijon luontopoluilla, Moilanen kertoo.
Virtuaalinen luontoelämys sekä säästää että tallentaa luontoa tuleville sukupolville.
– Ilmastonmuutos ja muut katastrofit muokkaavat koko ajan ympäristöämme. On tärkeää, että saamme nämä kokemukset arkistoitua, jolloin vanhukset voivat tulevaisuudessa palata nuoruutensa maisemiin ja uudet sukupolvet näkevät millaista luonto oli ennen, TKI-asiantuntija Kalle Sievänen sanoo.
Mahdollisuuksia matkailuyrityksille?
Savonia-ammattikorkeakoulussa selvitetään virtuaalisten luontoelämysten kaupallisia mahdollisuuksia. Kannattavan liiketoiminnan tekeminen pelkästään virtuaalisiin kokemuksiin keskittyen on vielä haastavaa, mutta potentiaaliakin on.
– Ikääntyneet ihmiset on kohderyhmistä lupaavin. Mutta suurin matkailullinen potentiaali voisi löytyä Aasiasta. Vaikka markkina ei vielä ole kypsä, haluamme kannustaa yrityksiä seuraamaan kehitystä. Kun virtuaalinen matkailu yleistyy, kannattaa olla eturintamassa tarjoamassa luontoelämyksiä, Sievänen miettii.
Yritykset ovatkin suhtautuneet aiheeseen mielenkiinnolla. Esimerkiksi Puijolla on tehty erilaisia kokeiluja ja kehitetty virtuaalituotteita.
– Livestriimasimme kansainvälisille opiskelijoille luontoretken Puijolta ja testasimme, millaisia teknisiä vaatimuksia virtuaaliretken toteuttaminen vaatii. Opiskelijat ovat olleet testaamassa myös VR-luontokokemusta, Moilanen kertoo.
Elämyksellisyydestä kertoo, että kun Tiilikkajärven mustikkametsä avautui silmien eteen, eläytyi eräs testaaja niin, että riisui käsistään ohjaimet marjoja poimiakseen.
– Marjojen maku ei lasien välityksellä sentään välity!
Lue lisää ja tutustu virtuaalisiin luontoelämyksiin:
Digitalisaatio kestävän luontomatkailun edistäjänä – Digireitit Pohjois-Savo