Hyvin toteutettuja nuorten suunnistusharjoituksia

”11–15-vuotiaiden harjoittelun edistäminen seurassa ”-kehityshankkeen painopisteenä on kesäkauden alussa ollut suunnistusharjoitusten laadukas toteuttaminen. Seurat ovat tehneet itsenäistä kehitystyötä ja seuran sparraaja on käynyt seuraamassa harjoituksen toteutusta.

Selkeä rakenne

Hyvässä harjoituksessa on selkeä rakenne, joka toistuu harjoituksesta toiseen. Vakioitu rakenne jäsentää harjoituksen sisältöjä osallistujille ja helpottaa ohjaajien toimintaa.

Monipuoliseen harjoitukseen sisältyy sekä fyysinen osuus että suunnistusosuus. Parhaimmillaan harjoituksen rungossa on myös yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa. Hyviä harjoitusesimerkkejä löytyy mm. Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketista.

Rakenteen selkeyttä lisää harjoituksen täsmällinen aloitus tervetulotoivotuksineen ja ohjeineen. On hyvä pyrkiä myös päättämään harjoitus kootusti, jolloin annetaan lyhyt palaute ja ohjeita tulevista ajankohtaisista asioista.

Hyvä organisointi

Hyvän harjoituksen eteen tehdään paljon valmistelutyötä. Sopimalla vastuuvuorot harjoituksiin (mm. ratasuunnittelu, rastien vienti, rastien haku, harjoituksen vastuuohjaaja + ohjaaja-apurit) jo hyvissä ajoin talvella, säästetään kesän aikana energiaa toiminnan konkreettiseen toteuttamiseen. Eri tehtävien laadukas toteutus edellyttää hyviä ohjeistuksia ja eri toimijoiden opastusta tehtäviin.

Ratamestarit tarvitsevat tiedon harjoituksen teemasta ja kohderyhmän taitotasosta. Hyvä toimintatapa on tuoda harjoituksen ratasuunnitelmat eri taitotasovariaatioineen näytille hyvissä ajoin ennen harjoitusta ja kommentoitavaksi ryhmän ohjaajille. Kun rata on nähtävillä viimeistään viikkoa ennen harjoitusta, on vielä mahdollisuus tehdä muutoksia ja harjoitus saadaan entistä paremmin sopimaan osallistujille. Vaikka ratamestari ja ohjaaja olisi sama henkilö, on hyvä hakea muilta henkilöiltä kommentteja suunnitelmille.

Hyvän harjoituksen toteutuksessa on mukana useita ohjaajia. Roolit ja tehtävät on syytä sopia etukäteen vaikkapa sähköpostitse. Silloin jokainen tietää mitä tekee ja harjoituksen aikana voidaan keskittyä ohjaamiseen.

Harjoitusryhmälle sopivat tehtävät

Harjoituksen sisältö sovitetaan osallistujajoukolle – sekä fyysisen rasittavuuden osalta että suunnistustehtävien vaikeustason osalta. Sopiva tehtävä opettaa uutta tarjoamalla kuitenkin osallistujalle hallinnan tunteen.

Suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava yksilölliset erot ryhmän sisällä, niin fyysisen osion kuin suunnistuksellisen osion sisällössä. Osa voi tehdä fyysistä harjoitetta lyhyemmän matkan, osa pidemmän. Erilaisia liikuntaleikkejä voi myös varioida ikäryhmälle ja eri osallistujille sopiviksi.

Suunnistusharjoituksiin saa erilaisia variaatioita toteuttamalla harjoituksen lyhyempinä lenkkeinä, esim. viuhkan tyyppisesti tai perhoslenkein, jolloin matkan pituutta on helppo muokata. Eri radoilla voi myös olla erilaisia vaikeusasteita. Kannattaa käyttää kekseliäisyyttä ja muokata karttaa, jolloin harjoitukseen saa jälleen uusia ulottuvuuksia.

Tässä on esimerkki viuhkaharjoituksesta, jossa on mahdollisuus antaa jokaiselle yksilöllisiä tehtäviä. Huomioi, että ennen tämän suunnistusosion alkua on hyvin toteutetussa harjoituksessa monipuolisuutta kehittävä fyysinen osio.

Karttojen muokkaustavasta on kerrottava osallistujille. Yhden viuhkan pituus voi olla esim. 500 m. Viuhkojen teemoja:
– Normaali kartta. Rastit kulku-uran tuntumassa.
– Normaali kartta. Rastille edetään johdattelevaa kohdetta tai kulku-uraa myöten. Johdattelevan reitin läheisyydessä on näkyvä ”kirkontorni”, jonka kautta edetään rastille.
– Normaali kartta. Rastille edetään kulkien oleelliselta kohteelta toiselle ilman johdattelevaa kulku-uraa.
– Kartta, josta on poistettu rastia kohti vievä polku tms. ”Kirkontorni” ennen rastia on selkeä ja helposti havaittavissa.
– Normaali kartta muilta osin, mutta ennen rastiympyrää on valkoinen alue, jonka yli on osattava edetä rastiympyrään.
– Käyräkartta, jossa on myös sininen väri (tarvittaessa tärkeimmät polut ja tiet). Tueksi voi ottaa mukaan normaalikartan.
– Käyräkartta, ei normaalikarttaa tukena.
Variaatioita löytyy toki useampiakin, ja niitä kannattaa soveltaa maaston ja osallistujien mukaan.

Parhaimmillaan harjoituksen suunnittelu alkaa maastoon tutustumisella. Maastosta valitaan alueet ja rastipisteet, joissa on hyvä näkyvyys, jolloin oppiminen varmistetaan, kun karttakuvan voi nähdä laajemmin maastossa. Rastipisteet valitaan kartan erilaisiin muokkaustapoihin soveltuen, huomioiden osallistujien taitotaso.

Eri taitotasojen suunnittelun tueksi voi ottaa kilpailujen ratamestareille laaditun ohjetaulukon.

Tarvittaessa voi jokaiselle harjoituksen osallistujille nimetä omat kartat, joilla olevat suunnistustehtävät on suunniteltu juuri tälle nuorelle.

Aina tullessaan keskuspaikalle nuori saa palautetta ja hän voi kysyä asioita. Tilanteen mukaan voidaan nuoren tehtäviä helpottaa tai vaikeuttaa. Jos ohjaajia on riittävästi, voidaan toteuttaa perässäjuoksuja. Joissain tilanteissa on hyvä ratkaisu lähettää osa nuorista pareittain matkaan.

Jotta suunnistustehtävä lähtee hyvin käyntiin, voidaan suunnistaa porukalla ensimmäinen viuhka – kuin suunnistustekniikan verryttelynä. Samalla ohjaaja voi nostaa esiin harjoituksen teema-asioita ja korostaa ikätason suunnistustekniikan tärkeimpiä elementtejä (kartan suuntaaminen, oikea laähtösuunta, suunnitelman tekeminen jne.).

Mielekäs harjoitus, jossa on hauskaa

Muista, että harjoituksessa saa mielellään olla hetkiä, joissa ilo pursuaa. Aidot ilon hetket pitävät kiinni harrastuksessa.

Kokemuksia hankkeen vaikutuksista

11–15-vuotiaiden toimintaan pureutuva kehityshanke on antanut seurojen vastuuhenkilöille eväitä kauden suunnitteluun ja harjoitusten toteutukseen. Seurat ovat ottaneet tavoitteekseen suunnitelmallisemman harjoitustoiminnan ja tehtävien jaon. Hankeen myötä seurojen ohjaajat ovat myös saaneet johtolankoja tarkastella 11–15-vuotiaiden ikäluokkaa omana ryhmänään. Ikäjaot voivat olla hieman erilaiset eri seuroissa, mutta tärkeintä on tarjota nuorille nuorten toimintaa, joka on erilaista kuin lasten toiminta ja erilaista kuin aikuisten toiminta.

Monissa seuroissa suunnistuskouluiän ylittävät nuoret ovat omassa nimetyssä ryhmässään, jolloin harrastus on paljon enemmän, kuin vain kokoelma netissä ilmoitettuja harjoitusajankohtia. Nuorille itselleen ryhmään kuuluminen on merkki harrastuksen merkityksellisyydestä.

Onnistuneita harjoituksia!

Katri Lilja
Katri Lilja

PS. Tulevana syksynä ei käynnisty uutta hankekautta 11–15-vuotiaiden seuratoiminnan kehittämiseksi, koska suunnitelmissa on muita kehitystoimia.

Facebooktwitterpinterestlinkedinmail