Lahjakkuutta etsimässä

Onko suurinta lahjakkuutta omata huippusuunnistusta ajatellen sopivat perintötekijät. Mielestäni ei, sillä todellinen lahjakkuus esiintyy henkisellä puolella.

Lahjakas on urheilija, joka on äärettömän motivoitunut, kehityshaluinen, omatoimisesti tietoa etsivä ja janoava sekä pitkäjänteisesti omaan kehittymiseensä uppoutuva. Suunnistusliitto on käynnistänyt lahjakkaiden nuorten etsintä- ja tukiprosessin.

Ensimmäisessä vaiheessa kartoitamme uudistuneihin AV-testeihin osallistuvista noin 50 urheilijan ryhmän 17-25-vuotiaita urheilijoita. Valinta suoritetaan kilpailumenestyksen ja AV-testien tuloksien perusteella. Urheilijan lahjakkuuden tulevat arvioimaan urheilijan kanssa toimineet aluevalmentajat.

Tästä 50 urheilijan otoksesta valitsemme Vierumäellä valtakunnallisen suunnistusvalmennusseminaarin yhteydessä 4.-6.2.2011 järjestettävältä ”talenttileiriltä” nuoriksi talenteiksi arviolta 25-30 urheilijaa ja aikuisten sarjassa kilpailevista 10-15 urheilijaa.

Toistaiseksi työnimellä ”talenttiryhmä” liikkuvien urheilijalupausten leiritystä tullaan toteuttamaan osittain nuorten Pohjola(MM)-ryhmän ja aikuisten A- ja B-maajoukkueen mukana. Talenttiryhmän leiriohjelma julkaistaan marraskuun loppuun mennessä. Uudistuneen talenttiryhmän myötä nuorten A-ryhmän ja aikuisten SuHu-ryhmän toiminta lopetetaan.

Suunnistuksessa on kyetty toistaiseksi varsin heikosti pureutumaan lahjakkaiden nuorten urheilijoiden kotiharjoittelun seurantaan ja kehittämiseen sekä pitkäjänteiseen kehityksen seurantaan. Tuohon ongelmaan paneutuminen on talenttiryhmän tärkein tehtävä.

Talenttiryhmän urheilijat ja heidän valmentajansa saavat taustalleen SSL:n resursoiman valmennuksen tukihenkilön, jonka tehtävänä on varmistaa urheilijan harjoittelun suuntautuminen optimaalisella tavalla, varmistaa/rakentaa urheilijan taakse osaava valmennus, kehittää urheilijan taustalle toimivaa tukiverkostoa sekä rohkaista ja tarjota malleja yhä ammattimaisempaan otteeseen. Kehityksen seurannan avulla päästään nopeasti kiinni epäkohtiin, mikäli urheilijan tulokset eivät kehity toivotulla tavalla.

Kolmen päätoimisen nuorten olympiavalmentajan rooli talenttien seurannassa ja valmennuksen ohjauksessa on merkittävä. Lisäksi mukaan tulee muutama muu valmentaja varmistamaan nuorten lupauksien oikeaa kehityssuuntaa. Valmennuksen tukihenkilön tarkoitus ei ole korvata henkilökohtaista valmentajaa. Päinvastoin tavoitteena on sparrata urheilija-valmentajaparia tai löytää urheilijan taustalle osaava henkilökohtainen valmentaja.

Ohjaavatko testit harjoittelua?

Niin ainakin sanotaan. Nähtäväksi jää uudistuneen AV-testistön vaikutukset urheilijoiden kehittymiseen kohti paremmat kansainväliset valmiudet omaavia suunnistajia.

Viime viikolla julkistetun uuden AV-testiformaatin on tarkoitus ratatestin osalta kartoittaa potentiaalisia sprinttityyppejä ja maastotestissä paljastaa maastolahjakkaat urheilijat. Päivän kokonaiskuormitus mittaa sekä kykyä jakaa voimansa että asettaa valokeilaan kestävyysharjoittelua harrastaneet suunnistajat.

Maastotestin on lisäksi tarkoitus kertoa urheilijan vahvuuksista ja kehityskohteista useassa eri maastonosassa alamäkijuoksutaidosta ryteikköjuoksukykyyn.

AV-hakuohjeista uutisoinnin informaatiotulvaan on saattanut osittain hukkua se, että AV-ryhmien lisäksi myös nuorten Pohjola-ryhmään ja talenttiryhmään ponnistetaan vain ja ainoastaan AV-testien kautta. Testipaikkakunnan urheilija voi valita itse.

Suunnistusliitto tulee jatkossa kohdistamaan resursseja sprinttisuunnistuksen kehittämiseen. AV-testien ensimmäinen osio eli ratajuoksu kannattaa nähdä sprinttisuunnistuksesta kiinnostuneen urheilijan näyttöpaikkana.

Juha Taini
Juha Taini
Facebooktwitterpinterestlinkedinmail