Lisää liikettä

Meidän aikuisten tehtävänä on varmistaa, että lasten ja nuorten arjessa on mahdollista liikkua terveyden kannalta riittävästi. Terveyden kannalta riittävä tarkoittaa, että koulumatkoista, välituntiliikunnasta, koululiikunnasta, iltapäiväulkoiluista sekä eri lajien ohjatuista ja omatoimisista harjoituksista kertyy ainakin 14 tuntia liikettä viikossa. 18 viikkotunnin määrä alkaa olla riittävä, jotta liikkumisen perusta on riittävän vahva pohja kohti huippu-urheilua.

Anna lasten kiipeillä, pelata, seikkailla ja pyöräillä. Sovi turvalliset rajat liikkumiselle. Varaa aikaa myös liikkumiseen yhdessä lapsen kanssa. Varmista, että lapsella on liikkumiseen sopivat kengät ja muut varusteet, mm. toimiva ja sopivan kokoinen polkupyörä. Opeta lapsi ajamaan pyörällä turvallisesti lähiseudulla ja liikenteessä, jolloin pyörästä on mahdollisimman paljon iloa. Näytä omalla esimerkilläsi liikkumisen mallia. Kerro ääneen, miten nautit, kun saat liikkua. Innosta liikunnallisiin ja urheilullisiin harrastuksiin. Tue ja kannusta harrastuksessa.

Vielä tärkeämpää kuin aikuisen teot liikkumisen mahdollistamiseksi ovat lapsen ja nuoren oma innostus liikkua. Innostus syntyy usein luonnollisesti, kun lapsi liikkuu paljon ja monipuolisesti pienestä pitäen, jolloin liikkuminen on helppoa. Liikkumiseen kannustavan aikuisen tulee myös kunnioittaa lapsen ja nuoren omaa mielipidettä. Jos hiihtoretki ei innosta, ei se innosta senkään jälkeen, että hiihtämään mennään hampaat irvessä. Jos liikkumisen innostus löytyy parkourista ja skeittailusta, lisääntyy innostus aikuisen kannustuksesta. Kun netti tai pelimaailma imaisee liian suuren osan lapsen tai nuoren arjesta, on aikuisen tehtävä puuttua ajankäyttöön.

Liikkumisen määrässä ja liikkumisen taidoissa pätee kumulatiivisuus. Paljon liikkuva jaksaa liikkua yhä enemmän ja hän myös osaa liikkua. Eri elinjärjestelmät kehittyvät, kun ne saavat runsaasti erilaisia ärsykkeitä ja kun niitä rasitetaan sopivassa määrin. Lihakset vahvistuvat käyttämällä. Sydän ja verisuonisto kehittyvät leikeissä ja peleissä ihanteellisella tavalla, kun niiden tehtävä on sopeutua tempoilevaan tahtiin.

Hermoston kehittyminen riippuu siitä, miten paljon ja miten monipuolisia ärsykkeitä hermojärjestelmä saa. monipuolisten liikemallien hallitseminen, tasapaino, ketteryys, nopeus jne. ovat riippuvaisia hermojärjestelmästä. Mitä enemmän niitä harjoittaa, sitä paremmiksi ne kehittyvät. Uudet liikemallit syntyvät ja vahvistuvat vain runsaan tekemisen kautta. Juoksu eteen, taakse, sivuttain, nopeasti, hitaasti, erilasilla alustoilla, väistäen, rytmiä vaihdellen, välinettä kuljettaen jne. kehittää luonnollisella tavalla juoksutaitoa. Yksipuolisesti maastossa tai tiellä juokseminen ei takaa riittävän vahvoja hyvän juoksutaidon kehittymisedellytyksiä. Luonnollisen monipuolisen ”pohjan päälle” tarvitaan juoksutekniikkaharjoitteita esimerkiksi noin kymmenvuotiaasta alkaen, jolloin edellytykset juoksutekniikan oppimiselle ovat parhaimmillaan.

Ohjattujen suunnistusharjoitusten yhteydessä tulee olla ohjattu monipuoliset verryttelyt ja / tai fysiikkaa kehittävä harjoituksen osa. Monipuolisuutta kehittävä verryttely koostuu harjoitteista, joka kehittävät mm. tasapainoa, rytmiä, liikkuvuutta, lihaskuntoa ja nopeutta.

Suunnistusseuran viikkoharjoitusmäärää saa pienellä vaivalla kasvatettua lisäämällä viikottaisia fysiikkaharjoitteita eri ikäryhmille. Suositeltavia harjoitusten teemoja ovat mm. juoksutekniikkaharjoitus, nopeusharjoitus, keskikehon ja jalkojen voimaa lisäävä harjoitus. Yhteisten harjoitusten sisällöksi kannattaa valita harjoitteita, joita on hankalampi tehdä itsenäisesti tai joiden oppiminen vaatii hyvää opastusta.

Hyvän verryttelymallinja monipuolisia harjoitemalleja opit koulutuksissa ja Suunnistusseuran huipputreenit -harjoituskorttipaketista. Lisätään yhdessä jokaisen liikkumisen mahdollisuuksia ja huipulle tähtäävän harjoittelun edellytyksiä.

Katri Lilja
Katri Lilja
Facebooktwitterpinterestlinkedinmail