SUUNNISTUSKARTTOJEN VALMISTUS SUOMESSA 2003
Suomen Suunnistusliiton suunnistuskarttaraportti julkaistaan nyt 28:nnen kerran. Raportti kattaa pääosin kaikki Suomessa 2003 valmistuneet suunnistuskäyttöön tarkoitetut kartat. Raportissa mainitut kaaviot (xls) .
Raporttiin saatiin tiedot 413 kartasta, (v. 2002 484 kpl) joista suunnistuskarttoja on 332 kpl (356 kpl), hiihtosuunnistuskarttoja 24 kpl (30 kpl) ja opetuskarttoja 46 kpl (83 kpl). Pyöräsuunnistuskarttoja raportoitiin 7 kpl (7 kpl) sekä puistosuunnistuskarttoja 4 kpl (2 kpl). (Kaavio 1).
Kartoituspinta-ala 1784 km²
Karttojen yhteinen pinta-ala oli 1784 km². (1879 km²). Yhden kartoituksen keskimääräinen pinta-ala oli noin 4,3 km².
Kartoitetusta pinta-alasta ensikartoituksen osuus oli 578 km² (479 km²), uusintakartoituksen osuus 432 km² (517 km²) ja ajantasaistuksen osuus 774 km² (884 km²). (Kaavio 2).
1:10 000 on hallitseva mittakaava
Valmistuneista kartoista 327 kpl painettiin mittakaavaan 1:10000. Mittakaavaan 1:15000 painettiin 10 karttaa ja muihin mittakaavoihin 70 karttaa. (Kaavio 3).
Kartat piirretään OCADilla
Kaikki raportoidut kartat on piirretty OCAD –ohjelmalla.
Uusimaa, Kaakko ja Varsinais-Suomi tuotteliaimmat alueet
Alueittain laskettuna karttoja valmistettiin eniten Uudenmaan, Kaakon ja Varsinais-Suomen alueilla. (Kaavio 4)
Painosmäärä n. 608 000 kappaletta
Karttojen painokset ovat edelleen suuria. Tulostekarttojen yleistyminen on vaikuttanut oleellisesti offset –menetelmällä painettujen karttojen painosmäärään. Karttoja painettiin n. 608 000 kappaletta eli noin 350 000 kappaletta vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Nyt raportoitujen karttojen keskimääräinen painos on noin 3300 kpl (2900). Painetun kartan keskimääräiseksi yksikkökustannukseksi tuli hieman vajaat 1 € .
Tulostekarttoja raportoitiin 220 kpl (220). Hiihto- ja pyöräsuunnistustuskartat ovat poikkeuksetta tulostekarttoja.
ER-paino nousi suosituimmaksi offset -painopaikaksi
Käytetyimmät painopaikat olivat ER-paino, 95 karttaa (97) sekä Turun Offsetpaino jossa painettiin 58 karttaa (95). Edellä mainittujen lisäksi raportoituja karttoja painettiin yhdeksässä painotalossa. (Kaavio 5).
Tulostekarttojen painopaikat
Tulostekarttoja valmistettiin 220 kappaletta (220) 56 eri painopaikassa (55). K-Map on selvästi suurin tulostekarttojen tuottaja 50:lla tulostekartalla. (Kaavio 6)
Pohja-aineistot
Ajantasaistuskierron hallitessa kartoitustyötä, pohja-aineistona käytettiin 47 % alueesta aiemmin tehtyä suunnistuskarttaa (49%).
Stereokartoituksen osuus oli 35 % (37%), peruskartan osuus 10 % (8%) ja kantakartan 8 % (6%).
Koska vanhat kartat on pääosin valmistettu stereopohjalta, voidaan kokonaisuutta tulkita siten, että suunnistuskarttojen pohjamateriaali on useimmiten stereotulkinta: 35+47 = 82 %. Luvut ovat vastaavia kuin parina aiempana vuotena. (Kaavio 7)
Työmenekki
Suurin osa suunnistuskartan valmistukseen käytettävästä ajasta kuluu maastokartoitukseen. Uuden alueen maastokartoitus vie aikaa 20-30 h / km². Vanhojen karttojen ajantasaistukseen kuluu vajaat 10 h / km². Maastokartoituksen ajankäyttö on keskimäärin 17-20 h / km². Kartan puhtaaksi piirtäminen vie aikaa 7-8 h/km².
43 672 työtuntia; talkootyön osuus 41 % ja sen arvo 178 000 €
Karttojen valmistukseen käytettiin 43 672 työtuntia, joka on vähemmän kuin aikaisemmin (46 083 h). Vapaaehtoisen työn osuus on hieman kasvanut edellisvuoteen verrattuna; karttoja tehtiin seuroille talkoilla 17 797 tuntia, mikä on 41 % kaikista työtunneista. Vastaava luku vuosina 2002 ja 2001 oli 40%.
Talkootyön arvo oli noin 178 000 € kun laskuperusteena käytetään 10 €/h.
Maastokartoituksessa palkatun työn osuus oli 60 % (60 %).
Puhtaaksi piirtämisessä palkatun työn osuus oli 58 % (59 %).
Suoranaiset kustannukset 781 186 €, työn kokonaisarvo 959 186€. Eri työnvaiheista muodostuvien kustannusten pääosa tulee maastokartoituksesta.
Suunnistuskarttojen suoranaiset kustannukset olivat 781 186 € (783 500 €). Kun tähän lisätään talkootyön arvo 178 000 € (189 000 €), saadaan karttojen valmistamisen kokonaisarvoksi noin 959 186 € (972 500). (Kaavio 8)
Ulkopuolisen rahoituksen prosentuaalinen osuus kasvoi
Kartan valmistukseen osoitettu ulkopuolinen avustusosuus muodostui SSL:n jakamasta Opetusministeriön karttarahasta, kuntien osoittamasta tuesta ja seurojen yhteistyökumppaneitten tuesta.
Opetusministeriön karttaraha oli 168 000 € eli samansuuruinen kuin edellisinä vuosina. Tästä summasta osoitettiin vuonna 2003 valmistuneiden karttojen tukemiseen 124 000 €. Yleiskuluihin käytettiin 44 000 €.
Kuntien tuki kartanvalmistuksessa oli 280 500 € (349 000 €).
Yritysten ja yhteistyökumppanien rahoitusosuus oli 32 000 € (35 300 €).
Ulkopuolisen rahoituksen yhteinen osuus oli nyt 436 500 € eli noin 56 %, kun se vuotta aiemmin oli 49 %. Kasvu vuoteen 2002 verrattuna oli siis huomattava.
Seurojen oma rahoitusosuus vastaavasti oli 339 437 € eli 44%. (49%).
Seurojen oma rahoitus 339 437 € ja talkootyön arvo 178 000 € merkitsee sitä, että seurojen työn arvo oli yhteensä 517 437 € kun se vuotta aiemmin oli 577 500 €. (Kaavio 9)