Ajatuksia aluevalmennuksesta

Helmikuun alun suunnistusvalmennusseminaarissa Vierumäellä yhtenä ryhmätyön aiheena oli aluevalmennustoiminnan kehittäminen. Kehittämisen kohteena olivat erityisesti muut alueet kuin nuorten olympiavalmentajan omaavat Jyväskylä, Tampere ja Turku. Ryhmätöiden anti oli hyvä. Varmasti molemmat osapuolet, niin alueiden valmentajat kuin liiton edustajatkin, saivat uusia näkökulmia ja ideoita tulevaisuuden toimintaan.

Ryhmätöiden aikana kävi selväksi, että aluevalmennustoiminnan käynnistymisessä on ollut suuria eroja alueittain. On alueita, joissa aluevalmennuksen edut on ymmärretty ja toimintaa kehitelty ripeästi. On myös alueita, joissa mitään ei ole tapahtunut syksyisten AV-testien jälkeen. Jos alueenne AV-toiminnan käynnistyminen yskähtelee, suosittelen alueen seurojen valmennusvastaavien ja AV-vastaavan kokoontuvan nopeasti yhteiseen palaveriin. Aluevalmennus voi toimia vain, jos taustalla on alueen seurojen yhteinen näkemys ja halu. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä, mahdollisuutensa ja haasteensa, joiden ehdoilla toimiva AV-konsepti pitää luoda.

Miksi aluevalmennukseen sitten kannattaa satsata? Aluevalmennuksen tuomia etuja on lukematon määrä. Tärkeintä on saada alueen parhaat urheilijat harjoittelemaan yhdessä, alueen parhaissa maastoissa ja suorituspaikoilla, alueen parhailla kartoilla sekä alueen parhaiden valmentajien valmennuksessa. Näiden osatekijöiden summa on sellainen kasa laatua urheilijoiden harjoitteluun, ettei mikään yksittäinen seura tai taho pysty siihen vastaamaan. Hyvin suunnitellun AV-kalenterin myötä päällekkäisten tapahtumien määrä alueella myös vähenee ja näin harjoitusten hyötysuhde kasvaa. Lisäksi AV-toiminta mahdollistaa alueen valmentajien ja muiden toimijoiden erityisosaamisalueiden hyödyntämisen. Jatkossa laadukkaan AV-toiminnan voi nähdä myös yhtenä tärkeänä kilpailuvalttina seurasiirtomarkkinoilla alueen seurojen hyväksi.

Millainen on AV-vetäjän tehtävänkuva? Täällä Varsinais-Suomessa työni on sekä AV-koordinaattorina että AV–valmentajana toimimista. Mielestäni AV-toiminnassa ykkösprioriteetti pitää olla koordinaattorin tehtävissä, ja jos resursseja alueen vetäjälle riittää niin silloin kysymykseen tulevat myös valmentajan tehtävät. Onhan selvää, ettei kukaan yksittäinen valmentaja pysty samaan kuin kaikki alueen seurat valmentajineen yhdessä. AV-koordinaattorin tärkeimpiä tehtäviä ovat palaverien kokoonkutsujana, tehtävien delegoijana ja tiedotusvastaavana toimiminen. Kun nämä asiat ovat kunnossa, itse käytännön toteutus kyllä hoituu seurojen toimesta. AV-koordinaattorin tehtäviin voi laskea myös eräänlaisena laadun varmistajana toimimisen. Puolivuotisen kokemukseni pohjalta siihen ei kuitenkaan ole ollut tarvetta ainakaan Varsinais-Suomessa – kiitos seurojen valmentajien!

Ryhmätöissä keskusteltiin – tottakai myös AV-toiminnan rahoituksesta. Yleisesti Jyväskylän, Tampereen ja Turun alueiden tilannetta pidettiin jopa kadehdittavan hyvänä. Monia vaihtoehtoisia ideoita rahoituksen järjestämiseksi nousi kuitenkin esille. Jäi sellainen kuva, että kun vain riittävä yhteinen tahtotila alueen seuroilta löytyy, niin rahoituskin kyllä järjestyy. Näkisin, että esimerkiksi AV-koordinaattorin tehtävänkuvan pystyisi hoitamaan noin 25% työajalla – toki riippuen alueen toiminnan määrästä. Olisiko tässä paikka työllistää alueen huippu-urheilija tai valmentaja? Ensisijassa tehtävä on kuitenkin annettava seurojen yhdessä hyväksymälle, koko alueen asioita ajavalle henkilölle.

Markus Lindeqvist
Markus Lindeqvist Nuorten Olympiavalmentaja, Turku V-S Aluevalmennuksen valmentaja/koordinaattori
Facebooktwitterpinterestlinkedinmail