Suunnistusliiton säännöt

SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry

Suomen Suunnistusliiton säännöt

(Rekisteröity 19.9.2008)

1.  Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi.

2.  Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on edistää ja kehittää suunnistuksen eri muotoja ja muuta ulkoilutoimintaa sekä olla suomalaisen suunnistuksen, retkeilyn ja muun ulkoilutoiminnan sektorilla toimivien seurojen kattojärjestönä.
Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.
Toiminnassa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

3.  Tehtävät

Tarkoituksen toteuttamiseksi liitto
–  myötävaikuttaa uusien seurojen perustamiseen sekä tukee jäsenseurojensa ja alueyhdistystensä toiminnan tehostamista
–  järjestää kokouksia sekä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia
–  laatii ja vahvistaa toimialansa säännöt sekä valvoo niiden ja kansainvälisten lajisääntöjen noudattamista
–  hoitaa ja valvoo jäsentensä kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla sekä toimeenpanee itse tarpeen tullen kilpailuja ja juhlia
–  edustaa jäseniään kansainvälisissä suunnistusjärjestöissä sekä valvoo heidän etujaan ulkomailla
–  julkaisee ja kustantaa toimialaa käsitteleviä lehtiä, kirjallisuutta sekä muuta tiedotusaineistoa
–  hankkii, välittää ja tuottaa jäsenilleen suunnistukseen liittyviä palveluja sekä urheilu- ja toimintavälineitä

Toimintansa tukemiseksi liitto voi hankkia ja omistaa tarvettaan varten kiinteistöjä sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä vastaanottaa lahjoja ja testamentteja.

4.  Liiton jäsenyydet

Liitto on jäsenenä International Orienteering Federation IOF ry:ssä, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:ssä sekä Suomen Olympiayhdistys ry:ssä. Liittohallitus päättää liiton muista jäsenyyksistä.

5.  Jäsenet

Liiton varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt yhdistykset (suunnistusta harrastavat urheiluseurat ym. vastaavat) sekä liitännäisjäsenenä niiden  muodostamat rekisteröidyt alueyhdistykset, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää suunnistusurheilua, retkeilyä ja muuta ulkoilutoimintaa ja jotka sitoutuvat noudattamaan kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä sekä eettisiä normeja.

Liiton varsinaiset jäsenet ja liitännäisjäsenet hyväksyy liittohallitus.

Liittovaltuusto voi liittohallituksen esityksestä kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä kunniapuheenjohtajiksi. Liittohallitus voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä kunniajäseniksi.

Liitto voi periä liittymis- ja jäsenmaksuja jäseniltään. Maksut voivat olla eri suuruiset eri jäsenryhmille. Maksujen suuruus määrätään liittovaltuuston syyskokouksessa.
Kunniajäsenet ja –puheenjohtajat eivät maksa liittymis- ja jäsenmaksua.

6. Liitosta eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksessa.
Eroaminen tulee voimaan sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana siitä on ilmoitettu.

Liittohallitus voi erottaa jäsenen, joka ei enää täytä näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden edellytyksiä tai joka toimii näiden sääntöjen vastaisesti tai jättää jäsenvelvollisuutensa täyttämättä tai menettelyllään huomattavasti vahingoittaa liittoa.
Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Päätöksestä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty.

7.  Liiton hallinto

Liiton päätäntävaltaa käyttää liittokokous.

Liittokokousten välisenä aikana päätäntävaltaa käyttää liittovaltuusto.

Liiton toimeenpanevana elimenä on liittohallitus.

Liittovaltuustoon, liittohallitukseen ja muihin toimielimiin valitaan sekä naisia että miehiä.

8.  Liittokokous

Varsinainen liittokokous on joka kolmas vuosi maalis-kesäkuussa.

Liittokokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Valtakirjalla voi edustaa enintään kolmea (3) jäsentä. Liitännäisjäsenillä sekä kunniajäsenillä ja -puheenjohtajilla on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Ylimääräinen liittokokous pidetään liittohallituksen kutsusta tai kun liittokokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa liiton äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä liittohallitukselle kirjallisen esityksen. Kokous on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Liittokokous kutsutaan koolle liiton järjestölehdessä vähintään kolme viikkoa ennen kokousta julkaistavalla kutsulla. Liittokokous on näin koollekutsuttuna päätösvaltainen läsnäolovahvuudessaan.

Liittokokouksessa käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on jätettävä liittohallitukselle kirjallisesti viimeistään kuusikymmentä päivää ennen asianomaista kokousta.

Liittokokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä.
Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa äänten mennessä tasan se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Liiton purkamista koskevista asioista määrätään erikseen.

Varsinaisessa liittokokouksessa
–  valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja kolmivuotiskaudeksi vaalitoimikunnan ja muiden kokouksessa tehtyjen esitysten pohjalta
–  valitaan liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet kolmivuotiskaudeksi
–  käsitellään kolmivuotiskertomus toiminnasta ja taloudesta sekä toiminnan ja talouden kolmivuotissuunnitelma
–  käsitellään muut liittokokoukselle osoitetut asiat

Liiton jäsenet voivat tehdä liittokokoukselle aloitteita. Liittovaltuusto ja liittohallitus voivat tehdä liittokokoukselle esityksiä.

9. Liittovaltuusto

Liittovaltuuston tehtävänä on kehittää suunnistustoimintaa liiton tarkoitusperien mukaan.

Liittovaltuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kevätkokoukseen maalis-kesäkuussa ja syyskokoukseen marras-joulukuussa liittohallituksen kutsusta. Uusi liittovaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran valintavuoden syyskokoukseen.

Suunnistusalue, joka on sama kuin alueyhdistyksen toimialue, on vaalialue.
Suunnistusalueet muodostavat Suunnistusliiton alueellisen toimintaorganisaation.

Liittovaltuuston jäseniä ovat varsinaisessa liittokokouksessa valitut puheenjohtaja (1) sekä suunnistusalueittain valitut jäsenet ja varajäsenet. Kultakin suunnistusalueelta valitaan yksi (1) varsinainen jäsen sekä tämän lisäksi kuusi (6) muuta jäsentä.
Puheenjohtajaehdokkaat asetetaan ehdolle vaalitoimikunnan toimesta. Liittovaltuuston ehdokkaat asetetaan ehdolle suunnistusalueiden toimesta, siten kuin valtuuston hyväksymässä vaalijärjestyksessä erikseen määrätään. Jäsenillä ei ole henkilökohtaisia varajäseniä, vaan suunnistusalueittain valitaan kaksi (2) varajäsentä. Mikäli suunnistusalueelta valittu varsinainen jäsen estyy hoitamasta tehtäväänsä, astuu samalta suunnistusalueelta valittu jompikumpi varajäsen hänen paikalleen.
Puheenjohtajalle ei valita varahenkilöitä.

Jokaisella liittovaltuuston jäsenellä on yksi ääni.

Liittovaltuuston ylimääräinen kokous pidetään milloin liittohallitus niin päättää tai liittovaltuuston jäsenistä vähintään kolmannes sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten liittohallitukselta kirjallisesti pyytää. Kokous on tällöin kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Liittovaltuuston kevätkokouksessa
–  käsitellään toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus edelliseltä kaudelta sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja johtaville toimihenkilöille
–  nimetään vaalitoimikunta
–  päätetään liiton toiminnan strategia tuleville toimintakausille
–  käsitellään muut liittovaltuustolle osoitetut asiat

Liittovaltuuston syyskokouksessa
–  päätetään talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta seuraavalle vuodelle
–  päätetään liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta
–  vahvistetaan tilintarkastajien palkkiot
–  valitaan 2 tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat vuodeksi
–  valitaan joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja sekä joka vuosi toinen varapuheenjohtajista kahdeksi vuodeksi erovuoroisen tilalle, liittohallituksen varsinaiset jäsenet kahdeksi vuodeksi erovuoroisten tilalle ja toinen liittohallituksen varajäsenistä kahdeksi vuodeksi erovuoroisen tilalle
–  valitaan valtuustokauden ensimmäisessä kokouksessa liittovaltuuston varapuheenjohtaja liittovaltuuston varsinaisten jäsenten keskuudesta
–  käsitellään muut liittovaltuustolle osoitetut asiat

Liiton ja liittovaltuuston jäsenet voivat tehdä aloitteita liittovaltuuston kokoukselle.
Liittohallitus voi tehdä esityksiä liittovaltuuston kokoukselle. Ne tulee toimittaa liittohallitukselle viimeistään kuusikymmentä päivää ennen asianomaista kokousta.

Liittovaltuuston kokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu kokoon näiden sääntöjen edellyttämällä tavalla ja vähintään yksi kolmasosa jäsenistä on läsnä.

Liittovaltuuston kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilövaalit ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan.
Mikäli valittavana on yksi henkilö, tämän on saatava yli puolet annetuista äänistä
Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa äänten mennessä tasan liittovaltuuston päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Liiton sääntömuutoksesta määrätään erikseen.

Liittovaltuusto kutsutaan koolle ilmoittamalla kokouksesta liittovaltuuston jäsenille liiton järjestölehdessä ja kirjallisesti viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta.

10.  Liittohallitus

Liittohallituksen jäseniä ovat liittovaltuuston syyskokouksessa valittu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Liittohallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sekä varsinaisten jäsenten ja varajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Puolet liittohallituksen varsinaisista jäsenistä, toinen varapuheenjohtaja ja toinen varajäsen ovat vuosittain erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla arvotaan erovuoroiset varsinaiset jäsenet, toinen varapuheenjohtajista ja toinen varajäsenistä.

Liittohallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lakien, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti sekä edustaa liittoa.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta.

Liittohallitus
–  kutsuu koolle liittokokouksen ja liittovaltuuston  kokoukset sekä valmistelee esitettävät asiat
–  asettaa tarpeelliset valiokunnat ja työryhmät sekä päättää niiden tehtävistä ja valtuuksista
–  pitää jäsenluetteloa
–  ottaa ja erottaa liiton johtavat toimihenkilöt
–  valitsee liiton edustajat muihin yhteisöihin
–  hoitaa taloutta ja tilinpitoa sekä laatii talousarvioesitykset ja toimintasuunnitelmat sekä –kertomukset
–  vahvistaa liiton kilpailusäännöt sekä muut mahdolliset säännöt ja ohjeet
–  huolehtii kansainvälisten arvokilpailujen anomisesta
–  päättää lajin sääntöihin perustuen jäseniin kohdistuvista kurinpitotoimenpiteistä
–  päättää liiton ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä
–  hoitaa muut suunnistustoimintaa edistävät tehtävät

Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään neljä (4) jäsentä on saapuvilla, heidän joukossa vähintään puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja.

Mikäli liittohallituksen varapuheenjohtaja tai varsinainen jäsen on estynyt osallistumaan liittohallituksen kokoukseen, astuu jompikumpi liittohallituksen varajäsenistä hänen paikalleen estyneen varapuheenjohtajan tai varsinaisen jäsenen kutsusta.

Liittohallituksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan.
Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa äänten mennessä tasan liittohallituksen päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

11. Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja joku heistä  yhdessä henkilön kanssa, jolle liittohallitus on myöntänyt nimen kirjoittamisoikeuden.

12. Toiminta- ja tilikausi

Liiton toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille viimeistään neljä viikkoa ennen liittovaltuuston kevätkokousta. Tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausunto liittohallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen liittovaltuuston kevätkokousta.

13. Sitoutuminen antidopingtoimintaan ja Urheilun oikeusturvalautakunta

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä (Suomen antidopingsäännöstö) ja kansainvälisen liiton (IOF) antidopingsäännöstöjä ja -määräyksiä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomuksia koskevissa asioissa kurinpitovaltaa käyttää liitto sen mukaan kuin Suunnistuksen lajisäännöissä määrätään.

Liitto noudattaa Urheilun oikeusturvalautakunnasta annettuja sääntöjä ja määräyksiä.

14.  Sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöjä voidaan muuttaa liittovaltuuston kokouksessa, jos sääntömuutosta on kannattanut kolme neljäsosaa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

15. Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päättää liiton kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta.

Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän liittokokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat suunnistusta edistävään tarkoitukseen.

16. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail