Maanpinnan muodot

Suunnistuskartassa korkeuskäyrien tulee kuvata maaston korkeussuhteet ja maastokohteen muoto. Tämä tapahtuu valitsemalla kuvaavin käyrien korkeustaso sekä yleistämällä tarpeettomia ja korostamalla oleellisia muotoja. Kuvausta täydennetään jyrkännemerkein mustan värin piirroksessa.

Käyrävälin valinta riippuu maaston suhteellisista korkeuseroista, jyrkkyydestä ja pienimuotoisuudesta. Milloin apukäyriä joudutaan käyttämään tietyn maaston kuvaamiseen lähes kauttaaltaan, on parempi valita pienempi käyräväli.

Suunnistuskartassa ei maaston tarkalla absoluuttisella korkeudella ole kovin tärkeää merkitystä, joten korkeuskäyrän korkeussijaintia voidaan muuttaa, jotta maanpinnan muodot saadaan hyvin kuvatuiksi. Korkeuskäyrien tasoa muuttaessaan tulee kartoittajan aina huomioida muutoksen vaikutus viereisiin käyriin ja samaan käyrään kauempana. Etenkin suppamaastossa käyrän muutokset vaikuttavat usein yhdessä koveraan ja kuperaan muotoon. Viiden metrin käyrävälillä voidaan yleensä alle 2,5 metrin muutokset korkeustasossa tehdä ilman, että suunnistaja tätä huomaa.

Notkoja ja neniä kartoitettaessa on pyrittävä tuomaan esille niiden muoto.

Huom!
Seuraavassa kaikki annetut mitat ovat millimetrejä (mm) mittakaavassa 1:15 000. 1:10 000 kartassa viivat ja symbolit ovat 150 % suurempia. Karttamerkit on seuraavassa piirretty selvyyden vuoksi mittakaavassa 1:7500.

101 Korkeuskäyrä
KARTTA-101Viiva joka yhdistää samalla korkeudella olevat pisteet. Standardikäyräväli on 5 m. Pienin käyrien välinen etäisyys on 0.25 mm viivan keskeltä keskelle. Käyräväliä voi liikuttaa ylöspäin tai alaspäin 25%, jotta voidaan korostaa käyräkuvaa eteenkin notkojen ja nenien kohdalla.
Väri: ruskea.
102 Johtokäyrä
KARTTA-102Korkeuserojen nopeaa arviointia helpottamaan kuvataan joka viides käyrä johtokäyränä. Johtokäyrälle osuvat pienmuodot, kuten notkot ja nenät, sekä pienet kukkulat ja supat kuvataan korkeuskäyrällä (101). Kansainvälisten kilpailujen kartoissa johtokäyrät on aina kuvattava. Suomessa johtokäyriä käytetään, jos niitä tulee vähintään kolmelle eri korkeustasolle.
Väri: ruskea.
103 Apukäyrä
KARTTA-103Maanpinnan muotojen kuvausta täydentämään käytetään puolta käyräväliä vastaavia apukäyriä. Niiden avulla voidaan antaa maanpinnan muodoista lisätietoja, kun muotoja ei saada kuvatuiksi käyräväliä vastaavin korkeuskäyrin. Kahden korkeuskäyrän välissä saa käyttää vain yhtä apukäyrää. Apukäyrien liiallinen käyttö aiheuttaa kartan luettavuuden huonontumisen. Apukäyrä on piirrettävä siten , että sen alku-ja loppupää on kahden ehjän käyrän puolessavälissä.
Väri: ruskea.
104 Rinneviiva
KARTTA-104Maanpinnan muotojen kuvauksen selventämiseksi piirrettävä maaston laskevan kaltevuuden suuntaa osoittavia rinneviivoja. Kaikkiin sulkeutuviin suppakäyriin kuuluu rinneviiva. Usean käyrän supassa on rinneviiva merkittävä jokaiseen käyrään. Rinneviivaa ei sijoiteta pieniin notkoihin. Harju- ja suppamaaastossa rinneviivan käyttöä on korostettava. Jokaisen suppakäyrän lisäksi on selveydeksi laskevien notkojen ja nenien laskusuunta osoitettava rinneviivalla.
Väri: ruskea
105 Korkeuskäyrän korkeusluku
KARTTA-105Korkeuslukuja käytetään helpottamaan erittäin suurten korkeuserojen lukemista. Ne sijoitetaan lähinnä johtokäyriin ja sellaisiin kohtiin, missä ne eivät häiritse muuta karttakuvausta. Numeroiden yläreunojen on osoitettava nousevan rinteen suuntaan. Korkeuslukua korkeuskäyrissä tarvitaan erittäin harvoin. Suomessa joissakin tunturikartoissa se on paikallaan. Kohteen korkeutta merenpinnasta osoitetaan järvien pintaan sijoitetulla mustalla korkeusluvulla (merkki 603).
Väri: ruskea, kirjasinlaji Arial 6 pt tai vastaava
106 Irtomaarinne
KARTTA-106Selvästi näkyvät ja ympäristöstään erottuvat rinteet, esim. sora- ja hiekkakuopat, jokien, teiden ja rautateiden leikkaukset. Poikkiviivat peittävät koko rinteen alueen ja ne voidaan jättää pois kapeissa kohdissa. Ylipääsemättömät rinteet kuvataan merkillä 201 (ylipääsemätön jyrkänne). Erittäin korkeat rinteet merkitään viivalla 0.25. Minimikorkeus 1 m ja minimipituus 15 m. Väri: ruskea.
107 Maavalli
KARTTA-107Selvästi havaittava maavalli. Minimikorkeus 1 m ja minimipituus 15 m.
Väri: ruskea.
108 Pieni maavalli
KARTTA-108Pieni, osittain sortunut tai epäselvä maavalli. Minimikorkeus 0.75 ja minimipituus 30 m.
Väri: ruskea
109 Uurre
KARTTA-109Jyrkkäreunainen kapea irtomaarinteinen uoma, jota ei mahdu kuvaamaan irtomaarinteen merkillä (106). Minimisyvyys 1 m ja minimipituus 20 m. Viivan päät ovat terävät. Väri: ruskea.
110 Kuiva pieni uoma
KARTTA-110Hyvin pieni uoma, jossa ei virtaa vettä ja joka ei ole soinen. Minimisyvyys 0.5 m ja minimipituus 20 m.
Väri: ruskea
111 Kukkula
KARTTA-111Hyvin havaittava kohouma maastossa kuvataan korkeustasoaan vastaavalla käyrällä tai apukäyrällä. Minimikorkeus edellyttää vähintään 1 metrin korkeuseroa. Kohteen muoto ja suunta on kuvattava. Kohteet joiden halkaisija on alle 5 m kuvataan merkillä 112.
Väri: ruskea
112 Pieni kumpare
KARTTA-112Pieni selvä kohouma, jota ei voida kuvata korkeuskäyrällä. Halkaisija pienempi kuin 5 m, minimikorkeus 1 m. Pieni kumpare on aina terävästi maastosta kohoava. Pientä kumparetta ei saa sijoittaa korkeuskäyrälle eikä käyrää kumpareen kohdalla katkaista. Pitkänomainen kumpare kuvataan merkillä 113.
Väri: ruskea.
113 Pitkulainen pieni kumpare
KARTTA-113Pieni pitkänomainen selvä yli 1 m:n kohoutuma, jota ei voida kuvata korkeuskäyrillä. Maksimipituus on 12 m ja -leveys 4 m. Pitkulainen pieni kumpare piirretään suuntaansa.
Väri: ruskea.
114 Suppa
KARTTA-114Luonnonmaaston syvennys kuvataan korkeustasoaan vastaavalla korkeuskäyrällä samalla tavoin kuin kukkulassa. Suppaan on aina merkittävä rinneviivat 104. Halkaisijaltaan pienemmät supat kuin 10 m kuvataan merkillä 115.
Väri: ruskea.
115 Pieni suppa
KARTTA-115

Pieni luonnonmaaston suppa, jota ei voida kuvata mittakaavan mukaisesti korkeuskäyrin. Merkin käyttö edellyttää vähintään 1 metrin korkeuseroa. Merkki avautuu pohjoiseen.

Minimimitta halkaisija 2m. Kaivetut pienet kuopat kuvataan merkillä 116.
Väri: ruskea

116 Kuoppa
KARTTA-116

Pieni kaivettu kuoppa, jota ei voida sen pienen koon vuoksi kuvata pohjapiirroksen mukaisesti. Merkin käyttö edellyttää yleensä vähintään 1 metrin korkeuseroa. Merkki avautuu pohjoiseen.

Minimimitta halkaisija 2m.

Väri: ruskea.

117 Pienimuotoinen alue
KARTTA-117

Erittäin pienimuotoinen maasto, kuoppa- tai kumparekenttä, jota ei voida kuvata yksittäisillä symboleilla. Pisteiden tiheydellä osoitetaan kohteiden tiheyttä maastossa.

Vähintään 3 pistettä.

Väri: ruskea.

118 Maaston erikoiskohde
KARTTA-118

Pieni kumparemainen erikoiskohde. Merkillä kuvataan samantapaiset kohteet koko kartta-alalla, joka selvitetään merkkien selityksissä.

Suomessa merkillä kuvataan muurahaispesää, (minimikorkeus 1,5m).

Väri: ruskea.

 

Facebooktwittergoogle_pluspinterestlinkedinmail